Komission puheenjohtaja Von der Leyen yrittää rauhoitella myös ”metsäkiukuttelijoita” ennen kesäkuun EU-vaaleja − tältä näyttää metsälainsäädännön tulevaisuus

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui Eurooppaa metsien maanosaksi unionin tilaa käsitelleessä puheessaan viime syksynä.

Metsänomistajat ja myös metsäteollisuus tulkitsivat puheen myönteiseksi signaaliksi. Von der Leyen antoi ymmärtää, että metsien taloudellista merkitystä ei jatkossa pidä sivuuttaa, kun metsälakeja säädetään.

Pian päättyvän viisivuotisen vaalikauden aikana EU on suoltanut nipun vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä lakeja ja strategioita, jotka ovat närästäneet sekä metsäteollisuutta että maanomistajia. Yleinen tulkinta on ollut, että lakeja on valmisteltu yksipuolisesti ilmasto- ja ympäristökriteerit edellä.

Nyt, kun kesäkuun EU-vaalit lähestyvät, jatkokaudelle pyrkivä von der Leyen yrittää lepytellä metsätalousväkeä.

Maaliskuun 15. päivä komissio käynnistää metsien tulevaisuutta koskevan strategisen dialogin. Siihen osallistuu sekä metsätalouden että ympäristöjärjestöjen edustajia.

Komissiolähteiden mukaan von der Leyen haluaa näin viestittää, että kaikkia osapuolia kuullaan jatkossa herkemmällä korvalla.

Myös 20.3. julkaistavalta komission biotalous- ja biotekniikkatiedonannolta odotetaan paljon.

Suomen ja Ruotsin edustajat ovat tolkuttaneet viime kuukausina von der Leyenille ja hänen esikunnalleen, että pohjoismainen metsätalous pitää nähdä ilmastonmuutoksessa mahdollisuutena, ei uhkana.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi MT:n haastattelussa helmikuun alussa, että viesti on mennyt perille. Tämän odotetaan näkyvän jo tulevassa tiedonannossa.

Nykyisen komission esittämistä metsälaeista sekä maaperädirektiivin että metsien monitorointia koskevan asetuksen työstäminen siirtyy tulevalle vaalikaudelle.

Molemmat lakipaketit lisäävät käytännössä EU:n valtaa ja valvontaa metsätaloudessa.

Maaperädirektiivi velvoittaa jäsenmaat edistämään maaperän kestävää käyttöä. Metsämaaperän tilasta on kerättävä tietoa, raportoitava komissiolle ja tehtävä korjausliikkeitä tarvittaessa.

Esitystä on arvosteltu siitä, ettei se ota huomioon jäsenmaiden maaperäeroja. Lisäksi komissio lähtee ”yksi väärin, kaikki väärin” -periaatteessa, eli maaperän tila on huono, jos yksikin kriteeri on huono.

Parlamentin uskotaan päättävän kannastaan maaperädirektiiviin huhtikuun loppuun mennessä, jolloin parlamentilla on viimeinen täysistunto. Komission, uuden parlamentin ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston kolmikantaneuvottelut käynnistyvät syksyllä. Laki astunee voimaan loppuvuodesta.

Metsien monitorointia koskevan komission asetuksen loppuun saattaminen siirtyy vääjäämättä vuoteen 2025.

Monitorointi kismittää erityisesti metsänomistajia. Sitä on pidetty komission yrityksenä luoda metsätalouden valvontajärjestelmä. Asiaan suhtaudutaan penseästi useimmissa merkittävissä metsätalousmaissa.

Normaalista käytännössä poiketen, neuvostossa asiaa valmistelee erillinen tätä varten perustettu työryhmä, jossa on sekä metsä- että ympäristöasiantuntemusta. Tämä tarkoittanee, että kompromissin hierominen jäsenmaiden kesken on poikkeuksellisen vaikeaa.

Osana monitorointiasetusta, komissio on uudistamassa ja yhdistämässä jäsenmaiden edustajien muodostamat pysyvät metsäkomiteat. Niistä toinen on keskittynyt ympäristökysymyksiin ja toinen enemmän metsätalouteen.

Komiteat ovat olleet neuvoa antavia elimiä, joita komissio on lakeja valmistellessaan tarvittaessa kuullut.

Neuvoston piirissä tämä uudistustyö on tulkittu myös jonkinlaiseksi von der Leyenin kädenojennukseksi metsätalouden suuntaan, koska sen uskotaan vähentävän ympäristö- ja ilmastopainotusta lainvalmistelussa.

Komissiolta odotetaan edelleen jo kesäkuussa 2023 valmistuneeseen metsäkatoasetukseen sekä soveltamisohjeita että päätöstä siitä, mihin riskiluokkaan mikäkin maa kuuluu. Viimeistään kesäkuussa komission pitäisi myös päättää koskeeko asetus metsien lisäksi myös ”muita puustoisia alueita”.

Juuri valmistunut hiilenpoiston sertifiointia koskeva asetus on sekin vasta puitelaki, jonka soveltamista komission pitää vielä tarkentaa delegoiduilla asetuksilla.

Erityisesti metsämaissa toivotaan, että tarkentavissa ohjeistuksissa otetaan metsien talouskäyttö von der Leyenin lupausten mukaisesti paremmin huomioon.