Paljastus: EU aikoo kerätä yksityiskohtaista tietoa metsistä – vanhat metsät, puukaupat ja bioenergian käyttö tulisivat julkisiksi tiedoiksi

Metsien seurantaan suunnitteilla oleva asetus antaisi EU:lle runsaasti valtaa suomalaiseen metsätalouteen. Euroopan komissiosta vuodettu asiakirja kertoo, millaisia toimia metsien monitorointiin kaavaillaan. MTK:ta komission ehdotus huolestuttaa.

”Komissio on aiemmin kertonut, että se haluaa auttaa jäsenmaita saamaan parempaa tietoa paremmilla käytännöillä metsistä. Nyt tulossa on raportointi- ja seurantajärjestelmä, jolla se kontrolloisi kaikkea suomalaisessakin metsässä tapahtuvaa toimintaa. Esitys on röyhkeä”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Metsistä ei voi kerätä dataa, elleivät metsänomistajat ole siinä vahvasti mukana, sanoo Marko Mäki-Hakola. Kuva: Tero Pajukallio

Asiakirjasta ilmenee, että jäsenmaiden tulisi kerätä avoimiin rekistereihin valtavasti tietoa metsistä. MT on nähnyt vuodetun asiakirjan.

Tietoa on tarkoitus kerätä yli puolen hehtaarin kokoisilta metsäalueilta. Esimerkiksi vanhojen metsien sijainti, hakkuumäärät, lahopuun ja yleisten lintujen määrä, erilaisten elinympäristöjen esiintyvyys ja puun käyttö bioenergiaksi ovat tietoja, joihin komissio haluaa päästä käsiksi.

Komission suunnitelmien mukaan suurin osa kerätystä datasta olisi julkista. Vaikka itse rekisterissä metsänomistajan yhteystietoja ei ole, ne on mahdollista selvittää.

”Jos avoimet tiedot on olemassa, kyllähän sieltä sitten pystytään katsomaan vaikka puuntarjontapotentiaalia ja puumarkkinatasapainoa. Kaikki tukkipuupotentiaali olisi puunostajien käytössä, samaten monimuotoisuuskeskittymät. Kun niitä yhdistää muihin tietokantoihin, pääsee metsänomistajaan kiinni”, Mäki-Hakola kertoo.

MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala muistuttaa, että asetus menee roimasti EU:n jäsenmaiden tontille. Datan keruu ja metsäasiat ovat olleet jäsenmaiden omassa päätäntävallassa.

”Kaikki kerätty tieto tulee varmasti johtamaan lisälainsäädäntöön, vaikka pöydällä on vielä iso pino viimeistelemättömiä lainsäädäntöjä. Lisäksi komissio on ujuttamassa vapaaehtoisia määritelmiä esimerkiksi vanhoista metsistä sitovaan lainsäädäntöön, mikä ei saa tukeamme”, Pohjala sanoo.

Maria Pohjalan mukaan suurin huolenaihe on, mihin dataa tullaan käyttämään. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Komissio toivoo, että dataa käytetään metsätalouden pitkän aikavälin suunnitteluun. MTK:n tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että komissio valvoo metsätaloutta.

”Suuri huolenaihe on se, mihin dataa tullaan käyttämään. Mitään dataa ei tule kerätä huvikseen, vaan jokaisella indikaattorilla tulee olla selvä käyttökohde ja perustelu”, Pohjala sanoo.

Komissio aikoo edistää asetusta delegoiduilla säädöksillä. Ne ovat komission tekemiä lakiehdotuksia, jotka Euroopan parlamentti ja jäsenmaat voivat vain joko hyväksyä tai hylätä. Mahdollisuutta delegoitujen säädösten muokkaamiseen ei muilla EU:n hallintoelimillä ole.

Asetuksen mukaan jäsenmaiden tulisi seurata esimerkiksi yleisten lintujen määrää metsissä. Kuva: Erkki Makkonen

MTK kritisoi komissiota myös siitä, että metsänomistajia ei ole kuultu asetuksen valmistelussa.

”Komissio sanoo, että metsänomistajia on kuultu, mutta viikkoa ennen kuin paperi on tulossa ulos, me kuulemme mitä on tulossa. Dataa metsistä ei voi kerätä, elleivät metsänomistajat ole vahvasti työssä mukana”, Mäki-Hakola sanoo.

Mäki-Hakolan mukaan komissio auttaisi jäsenmaita paljon enemmän, jos asetuksen eli sitovan säädöksen sijaan metsien tilan seurantaan annettaisiin suuntaviivoja. Silloin jäsenmaat voisivat yhä hyödyntää komission suosituksia, eikä asetuksen valmistelu menisi hukkaan.

Euroopan komissiolla tulee kiire asetuksen läpiviemisessä. Se julkaistaan virallisesti ensi viikolla, ja laki olisi saatava pakettiin nykyisen kauden aikana. Europarlamenttivaalit pidetään ensi vuoden kesäkuussa.