”Parlamentin perussopimusvaliokunta julkaisi heinäkuussa luonnoksen muutoksista, joita perussopimuksiin pitäisi laajentumisen vuoksi tehdä. Siellä on tuttuja asioita komissaarien määrän vähentämisestä ja määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Niiden lisäksi löytyi tämä Suomen kannalta hankala päätösvaltamuutos”, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kertaa MT:lle Brysselissä.
”Valiokunta esitti, että metsiin liittyvää päästösvaltaa siirretään jäsenmailta EU:lle”, hän jatkaa.
Parlamentaarikot eivät esityksessään lähteneet siitä, että metsäpolitiikka kuuluisi kokonaan EU:lle samalla tavalla kuin esimerkiksi kauppapolitiikka. Siitä huolimatta kirjausta voi metsätalouteen keskittyvien Brysselin edunvalvojien mukaan pitää merkittävänä yrityksenä kaapata lisää valtaa unionille.
Metsäiset jäsenmaat, Ruotsi, Suomi ja Itävalta etunenässä, ovat viime vuosina vääntäneet Brysselin EU-instituutioiden kanssa kättä toimivaltakysymyksestä. Ruotsi muiden muassa torjui alusta lähtien komission esityksen ennallistamisasetuksesta sillä perusteella, että EU ylittää toimivaltansa.
Parlamentin perussopimusvaliokunnan 22. elokuuta julkaistussa esityksessä on vielä kirjaus metsiin liittyvän toimivallan siirtämisestä EU:lle.
Ruotsi, Suomi ja Itävalta etunenässä ovat viime vuosina vääntäneet Brysselin EU-instituutioiden kanssa kättä toimivaltakysymyksestä.
”Minä yritin vedota oman parlamenttiryhmäni (keskustavasemmiston S&D) neuvottelijoihin ja johtoon, ettei tällaista voida hyväksyä. Aluksi vetoomukseni eivät tuottaneet tulosta”, Heinäluoma selittää.
Tiettävästi metsäkirjaus oli peräisin parlamentin vihreiltä, jotka toivat sen neuvotteluihin ympäristövaliokunnan ehdotuksena.
”Se tuli kyllä kirjaimellisesti puskista minunkin ryhmälleni”, Heinäluoma tähdentää. Hän ei itse kuulu parlamentin perussopimusvaliokuntaan.
”Lopulta keksin korostaa, että metsäasiat ovat Suomelle yhtä tärkeitä kuin autoteollisuus Saksalle. Se ilmeisesti tehosi”, Heinäluoma jatkaa.
Perussopimusvaliokunta äänesti oma-aloitemietinnöstä viime viikolla. Tästä viimeisestä versiosta Suomen metsätalouden kannalta kirvelevä jäsenmaiden päätösvallan kaventaminen on poistettu. Jäsenmaiden ja EU:n lainsäädäntökoneiston välinen metsiin liittyvä toimivaltataistelu tuskin kuitenkaan jää tähän.
Sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten metsänomistajien ja myös metsäteollisuuden mielestä metsiä on käsitelty Brysselissä viime vuosina liian yksipuolisesti pelkkinä hiilinieluina, kun kunnianhimoista vihreän siirtymän ohjelmaa eli Green Dealiä on viety eteenpäin.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) yritti viime viikon lopun EU-huippukokouksessa vedota muiden muassa puheenjohtajamaa Espanjan pääministeri Pedro Sáncheziin, jotta Suomen metsätalouden kannalta kriittisestä ennallistamisasetuksesta saataisiin pahimmat vinoumat pois.
”EU:ssa pitää ymmärtää metsäisten maiden erityispiirteet. Edelleen tuntuu, että näkökulma on niin kovin erilainen, mitä etelämmäs Euroopassa mennään”, Orpo korosti MT:n haastattelussa Brysselissä.
Komission raportti EU:n laajentumisesta julkaistaan lähiviikkoina. Joulukuun EU-huippukokouksessa jäsenmaiden johtajien on tarkoitus päättää laajentumisneuvottelujen aloittamisesta Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan, mutta myös Albanian, Bosnia Hertsegovinan, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian kanssa.
Ehkä jo vuonna 2030 unionissa on yli 30 jäsentä. Nykyinen päätöksentojärjestelmä halvaantuu, jos perussopimusten kirjauksia EU:n toimivallasta, määräenemmistöpäätöksistä ja yhteisestä budjetista ei muuteta.
Muutokset, joilla on ennen muuta tarkoitus siirtyä pääsääntöisesti määräenemmistöpäätöksiin, pitää tehdä yksimielisesti. Tällaisen yhteisymmärryksen saavuttaminen esimerkiksi EU-komissaarien määrästä on äärimmäisen vaikeaa, ellei jopa ylivoimaista.
Komission raportti EU:n laajentumisesta julkaistaan lähiviikkoina.
Laajentumisvääntö hallitsee ensi kesän EU-vaaleissa valittavan uuden parlamentin ja uuden ensi syksynä aloittavan komission työtä. Sekä parlamentin että komission kanta toimivalta-asiaan ja ylipäätään perussopimusten muuttamiseen riippuu paljon EU-vaalien tuloksesta.
Viime aikojen kansallisissa vaaleissa ja myös mielipidemittauksissa EU:n toimivallan laajentamiseen sekä unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvat voimat ovat vahvistaneet asemaansa.
Kokonaan toinen kysymys on jatkuuko tämä trendi ensi kesän EU-vaaleissa. Puolan muutaman viikon takaisten vaalien tulos osoittaa, että suunta voi myös kääntyä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
