EU:n vaalikausi lähenee loppuaan – osa metsäasetuksista on yhä kesken

EU:n kuluvalla toimikaudella on luotsattu läpi valtava määrä metsää koskevia asetuksia. Tammikuussa kesken ovat vielä metsien monitorointiasetus ja maaperän terveyttä koskeva direktiivi. Ne tuskin ehtivät valmiiksi nykyisen kauden aikana, sillä uusi parlamentti valitaan kesäkuun vaaleissa.

Euroopan komissio julkaisi metsien monitorointiasetuksen marraskuussa, ja se sai esimerkiksi MTK:lta välittömästi tyrmäyksen. MTK:n mukaan kyseessä olisi todellisuudessa metsätalouden valvontajärjestelmä, joka toisi yksityismaiden metsädatan julkisuuteen.

Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) totesi joulukuussa, ettei komission ehdottamalle metsätiedon keruulle ole tarvetta.

Sen sijaan maaperän terveyttä koskeva direktiiviehdotus on saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton. Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) piti syksyllä esitystä kannatettavana. Hänen mukaansa huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei hallinnollinen taakka viljelijöille ja maanomistajille kasva liian suureksi.

Marraskuussa annettu ehdotus metsien monitoroinnista on yksityiskohtainen, monitahoinen ja kytkeytyy useaan ajankohtaiseen EU-sääntelykokonaisuuteen.

”Nyt valmistellaan parhaillaan Suomen kantaa siihen. Tullaan pitämään erityisesti kustannustehokkuuden ja lisäarvon näkökulmia esillä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Juha Roppola.

Roppolan mukaan yksi pohdintaan nouseva kysymys on toimivallan siirtoa koskevat säädökset.

”Varmasti tullaan ottamaan kantaa siihen, onko ne tarkoituksenmukaisia.”

Asetuksen käsittely alkaa tammikuussa puheenjohtajamaa Belgian johdolla maatalousneuvostossa.

”Ainakin tuntuma on se, että puheenjohtajamaa Belgia ei ole tässä hidastelemassa, mutta kun keskustelut eivät ole vielä alkaneet, on vaikea arvioida etenemistä. Voi olla, että ei tule valmista tämän vaalikauden aikana. Se olisi aika kunnianhimoista”, Roppola sanoo.

Jos asetus ei valmistu kuluvan kauden aikana, Roppolan mukaan sen käsittely on luultavasti helppo aloittaa vaalien jälkeen.

Kastemadot edistävät maaperän kuntoa. Kuva: Sanna Vornanen

Komissio antoi esityksen maaperädirektiivistä heinäkuussa. Tarkoituksena on edistää esimerkiksi hiilineutraaliutta, nollapäästöisyyttä, kestävää ruuantuotantoa sekä ympäristön tilaa. Arvioiden mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperästä ei ole tervettä ja tila heikkenee edelleen.

”Maaperädirektiiviehdotuksen käsittelyn osalta tekninen työ eteni syksyn 2023 aikana ja puheenjohtaja julkisti kompromissitekstiehdotuksen ennen joulua. 18. joulukuuta ympäristöneuvostossa keskusteltiin asioista, joista tarvitaan poliittista ohjausta jatkoneuvotteluja varten”, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Outi Honkatukia.

Vastuu direktiivistä siirtyi vuodenvaihteessa Espanjalta Belgialle. Uuden puheenjohtajamaan mukaan lisätyötä tarvitaan vielä rahoituksessa, seurantajärjestelmissä, toimeenpanon aikataulussa sekä pilaantuneissa alueissa.

Neuvoston yleisnäkemys pyritään saamaan valmiiksi kesäkuussa 2024.

Euroopan parlamentin ennen vaaleja toimittamat äänestykset ovat oikeudellisesti päteviä myös seuraavalla kaudella. Kuva: Joonas Immonen

Jos metsien monitorointi ja maaperädirektiivi haluttaisiin saada valmiiksi kuluvalla kaudella, viimeiset äänestykset pitäisi toteuttaa huhtikuun lopun täysistunnossa. Komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut puolestaan pitäisi saada valmiiksi helmikuun alussa.

Parlamentin ennen vaaleja toimittamat äänestykset ovat oikeudellisesti päteviä myös seuraavalla vaalikaudella, eli uusi parlamentti jatkaa asioiden käsittelyä siitä, mihin edellisellä kaudella jäätiin.

Lainsäädäntöasiat, joita parlamentti ei ehdi käsittelemään täysistunnossa ennen vaaleja, katsotaan työjärjestyksen mukaan rauenneiksi. Edellisellä vaalikaudella tehtyjä päätöksiä ei oteta enää huomioon.

Uuden parlamentin puheenjohtajakokous päättää, jatketaanko esityksen käsittelyä vai ei. Useimmiten parlamentti jatkaa edellisen vaalikauden asioiden käsittelyä.