• Lukijalta: Ulkomaiset kaivosyhtiöt pitäneet monta kuntaa elinvoimaisena

    Kaivosyhtiöt ovat monessa kunnassa suurimpia veronmaksajia, lisäksi ne tuottavat myös epäsuoria hyötyjä kuntaan, muistuttaa Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä.
    Kaivokset tuottavat työtä ja hyvinvointia, kirjoittaja muistuttaa. Kuvituskuva.
    Kaivokset tuottavat työtä ja hyvinvointia, kirjoittaja muistuttaa. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä
    Mielipide|Politiikka
    29.10.202418:00
    Lukijalta
    Pekka Suomela

    Veikko Vuontisjärvi antoi kirjoituksessaan (MT 21.10) kuvan, että Suomessa toimivat ulkomaiset kaivosyhtiöt tuottavat hyötyjä lähinnä Ruotsille. Ulkomaisten kaivosyhtiöiden vaikutuksesta talouteemme nousee aina silloin tällöin näkökulmia, jotka kaipaavat rinnalleen faktoja.

    Lisää aiheesta
    • Veikko Vuontisjärven mielestä tulot miljardiluokkaan nousseista kaivosoikeuksista menevät ulkomaille.

      Yhteiskunta | Lukijalta: Suomi on edelleen Ruotsin löytömaa

    Esimerkiksi vuodelta 2022 Lapin suurimmat yhteisöveronmaksajat olivat Kevitsan kaivos (40 miljoonaa euroa) ja Agnico Eagle Finland (16 miljoonaa euroa). Yhteisöveron lisäksi kaivosyhtiöt maksavat kaivosveroa, kiinteistöveroa, arvonlisäveroa, Yle-veroa ja muita veroluontoisia maksuja sekä maankäyttömaksuja.

    Kun tähän lisätään vielä kaivosyhtiöiden ja niiden alihankkijoiden henkilöstön tuloverot, päädytään erittäin merkittäviin tuottoihin valtiolle, kunnille sekä maanomistajille.

    Lisäksi kaivosyhtiöt tuovat valtavan hyvinvointisykäyksen hankinnoillaan.

    Kaivosyhtiöt vaikuttavat voimakkaasti talouteen myös epäsuoraan, kun esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden myynti vahvistuu. Veikko Vuontisjärven kotipaikkakunnalla Sodankylässä oli syyskuussa tänä vuonna Lapin matalin työttömyysaste (5,7 prosenttia), mikä oli alhaisempi kuin Helsingin seudulla. Tämän ansiosta Sodankylä on voinut alentaa kunnallisveroa ja maksaa pois velkojaan.

    Vuontisjärvi kritisoi sitä, että kaivosyhtiöt voivat vähentää mittavat investointikustannukset yhteisöveroistaan. Näin toki voivat tehdä kaikki yritykset Suomessa.

    Kaivosalalla aloituskustannukset ovat helposti useita satoja miljoonia. Rahaa kuluu valtavasti monien vuosien ajan ennen kuin ensimmäiset tuotot alkavat tulla. Juuri siksi Suomessa on niukasti halukkaita kaivoksen käynnistäjiä.

    On tärkeä huomata, että noin 90 prosenttia Suomessa louhituista metallimineraaleista jatkojalostetaan Suomessa esimerkiksi teräkseksi, kupariksi ja akkukemikaaleiksi. Tuo jatkojalostus tuo vähintään yhtä suuret hyvinvointihyödyt Suomeen kuin itse kaivostoiminta.

    Pekka Suomela
    Kaivosteollisuus ry
    Lisää aiheesta
    • Kaivos. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Kaivosveroa on saatava nostettua – parhaimmillaan se kannustaisi lisäämään kotimaista jalostusta

    • Tuulivoimala. Kuvituskuva.

      Energia | Tuulivoimaloiden omistus ja rahoitus ovat Luxemburgissa – ja samalla verottajan ulottumattomissa, kuten moni metsärahastokin

    • Metsä | Suomalaisista metsistä on tullut vientitavaraa

    • Kone työssään Kevitsan kaivoksella. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Lappi heräilee todellisuuteen – kaivosten tuotoista jää alueelle vain häviävä siivu

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa