Lukijalta: ”Koulutuksen rajoittaminen on suurinta syntiä, kasvulle pitää antaa tilaa”

Koulutuksesta puhutaan paljon ja aihe on aina ajankohtainen. Poliitikkojen puheet ja teot eivät kulje linjassa, mutta sen ei pitäisi olla kenellekään uutta. ”Leikataan, liimataan, sulle ja mulle”. Keskustelua leimaa aivan liiaksi kuppikunta-ajattelu.

Mielestäni niin ammatillinen-, ammattikorkea-, kuin yliopistokoulutuskin tulisi kaikki nähdä kokonaisuutena, samoin kuin työelämä. Asia on monitahoinen, mutta aina myös ikään sidottu. On luonnollista ja jopa hyvää, että aloitetaan perusteista ja alusta. Matkan jatkuessa tästä on hyötyä, sillä perusteet ovat hallinnassa niin teoriassa kuin käytännössä.

Puheet siitä, että joku koulutus on hyvää ja toinen huonoa, tulisi lopettaa. Samoin tulee nähdä myös töiden tilanne. Ei ole ja ei pitäisi puhua hyvistä ja huonoista töistä. Tärkeintä on se, että ihmiset ovat oikeilla paikoilla juuri tällä hetkellä ja heidän kasvuaan ei rajoiteta. Myöskään koulutusta ei tule rajoittaa ja säännöstellä liiaksi. Se on sitä suurinta syntiä, rajoittaa toisen ihmisen kasvua. Siitä meidän tulee luopua. Ideologian tulee olla avoin ja yhdistävä, tietoa sekä kokemusta jakaen.

Koulutus tulee nähdä kokonaisuutena. On välttämätöntä, että päättävissä asemissa on enemmän ymmärrystä tästä. Tyvestä puuhun ajattelua ja tekemistä. Kokonaisuutta on katsottava kaukaa, korkealta ja eteenpäin koko opintopolun ymmärtäen. Jokaiselle on oma paikkansa ja aikansa. Eri koulutustasojen ja organisaatioiden yhteistyötä tulee entisestään lisätä. Ymmärrys ja yhteys työelämään on välttämätöntä. Kaikilla tasoilla tulee erityisesti huolehtia siitä, että niin opiskelu-, kuin työelämätaidoista pidetään huolta hyviä esimerkkejä korostaen.

Suomen paremman tulevaisuuden kannalta on jokaiselle kansalaiselle tehtävä selväksi, että sisämarkkinamme eivät riitä korkeaan työllisyyteen ilman jatkuvaa velkaantumista. Piti taloudesta tai ei, sen perusteet on käytävä läpi niin henkilökohtaisella kuin kansantaloudellisella tasolla. Tätä tosiasiaa silmällä pitäen on ymmärrettävä, että Suomi tarvitsee vientiä yhä enemmän ja kaikin tavoin. Tämän tulisi näkyä myös koulutuksessa ja siihen liittyvässä keskustelussa. On aika yhdistää voimat ja onnistua.