

Ähtärin Tuomarniemellä on koulutettu arboristeja vuodesta 2019 lähtien. Suomessa koulutusta tarjotaan kolmella eri paikkakunnalla. Ähtäri on näistä pohjoisin.
”Arboristin koulutus kestää noin puolitoista vuotta. Suomessa arboristirekisterissä on noin 300 koulutettua alan osaajaa. Näistä tekijöistä suurin osa painottuu Etelä-Suomen alueelle”, kertoo Veijo Kangasmäki, Ähtärin Sedu Tuomarniemen arboristikoulutuksen vastuuopettaja.
Arboristien kysyntä muilla alueilla kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Esimerkiksi tiiviisti rakennetuissa rintamiestalojen taajamissa puustot alkavat olla sellaista ikäluokkaa, että niiden kuntoa joudutaan arvioimaan ja puita joudutaan poistamaan turvallisuussyistä.
”Tässä kohtaa tarvitaan metsurin sijaan monesti arboristia, joka osaa arvioida puun kunnon sekä tarvittaessa poistaa sen turvallisesti rakennukset, ympäristö sekä ihmiset huomioon ottaen”, Kangasmäki toteaa.
”Aina vanhaa puuta ei suinkaan tarvitse kaataa pois, vaan sille voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä, jotka antavat vaikkapa rakkaalle pihapuulle lisää elinaikaa.”
Alaan liittyvät vahvasti kulttuuri ja luontoarvot. Tänä päivänä halutaan yhä useammin ammattilaisen mielipide vanhan puun kunnosta. Vanhalla puulla on pitkä historia sekä mahdollisesti paljon tunnearvoa.
”Arboristi osaa arvioida puun kunnon sekä sille tehtävien toimenpiteiden eri mahdollisuudet. Aina vanhaa puuta ei suinkaan tarvitse kaataa pois, vaan sille voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä, jotka antavat vaikkapa rakkaalle pihapuulle lisää elinaikaa”, Kangasmäki kertoo.

Arboristit toimivat useimmiten työpareina. Alalla verkostoituminen on siis tärkeää. Ähtärin Puistotiellä päästiin näkemään tätä taidokasta tulevien alan osaajien yhteistyötä, kun Tuomarniemen arboristi opiskelijat suorittivat näyttöjään.
”Alalle tullaan usein opiskelemaan metsä- tai puutarha-alan pohjakoulutuksella. Tässäkin opiskelijaryhmässä on kuitenkin muutamia opiskelijoita, joilla on tyystin erilainen koulutustausta”, Kangasmäki toteaa.
Monipuolisesta opiskelijoiden osaajajoukosta löytyy niin koodari, kiinteistönhoitaja kuin myös oululainen Timo Kolmonen, joka on koulutukseltaan hammaslääkäri. Täysin puskista alelle Kolmonen ei kuitenkaan ole lähtenyt. Käytännön osaamisen sekä itse hankitun tiedon lisäksi hänelle kasvoi halu saada arboristin koulutus.
”Minulla on ollut kiinnostus metsiä ja metsänhoitoa kohtaan pienestä pitäen. Kaikki lähti oman mökkipihan kuusesta, joka oli rakennusten keskellä eikä sille ollut turvallista kaatosuuntaa. Selvittelin asioita, jolloin minulle valkeni, että on olemassa ihan oma alansa, joiden tekijät hoitavat juuri näitä haastavia rakennetun ympäristön puita.”
”Kaikki lähti oman mökkipihan kuusesta, joka oli rakennusten keskellä eikä sille ollut turvallista kaatosuuntaa.”
Alan opinnoista Kolmonen lähti hakemaan asiantuntijuuden vahvistusta, turvallisuutta kiipeilyyn sekä vastapainoa hammaslääkärin työlle. Taustalla kyti myös haave tehdä sitä mitä Kolmonen pienenä poikana tykkäsi tehdä – kiipeillä puissa.
”Pohjoisessa tämän alan osaajia ei ole vielä kovin montaa. Toiveena olisikin puiden hoidon sekä arvokkaiden puiden säilyttämisen halun leviäminen myös pohjoiseen.”
”Arboristien kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.”
Ähtärin Tuomarniemellä aloittaa joka vuosi uusi arboristin ammattitutkintoon tähtäävä koulutusryhmä. Suurin osa arboristeista työskentelee yrittäjinä, mutta osa työllistyy myös kunnalliselle puolelle.
”Arboristien kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Sitä myöten alalle tarvitaan uusia puunhoidon asiantuntijoita. Ala sopii jokaiselle luonnosta ja puunhoidosta kiinnostuneelle sekä hyvän fyysisen kunnon omaavalle ihmiselle”, Kangasmäki sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
