Hyvä metsänhoitotoimien suunnittelu turvaa pesimärauhaa

Useimpien lintujen pesintä ajoittuu touko–heinäkuulle, pohjoisessa hieman myöhempään. Pesintä otetaan huomioon metsien käsittelyssä monin eri tavoin, ja kaiken lähtökohtana on hyvä ennakkosuunnittelu.

Metsänkäsittelyn ajankohdalla, toimenpiteen rajauksella ja toteutustavan valinnalla voidaan vaikuttaa pesinnän onnistumiseen ja parantaa lintujen elinolosuhteita myös pidemmällä aikavälillä.

Metsätehon koordinoimana, laajassa yhteistyössä laadittu Metsänkäsittely ja linnusto -opas tarjoaa linnuston huomioon ottamiseen tärkeitä ohjeita ja suosituksia.

Opas ohjaa muun muassa uudistus- ja kasvatushakkuita, raivauksia, energiapuunkorjuuta, maanmuokkausta, kulotusta, taimikonhoitoa, ennakkoraivausta, kunnostusojitusta ja tienrakennusta.

Rantametsät, lehtipuuvaltaiset rehevät metsät sekä korvet ovat lajistoltaan runsaita, ja erityisesti niiden hakkuita vältetään pesimäaikaan.

Lehtipuuvaltaiset rehevät metsät tarjoavat suojaa ja ravintoa, minkä vuoksi useimmat lintulajit suosivat niitä pesimäaikana.

Siksi kasvatus- ja uudistushakkuut on tärkeä suunnata lintujen pesimäaikaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa lintulajien ja -yksilöiden määrä on pienempi.

Karujenkin metsien hakkuissa otetaan huomioon muun muassa uhanalaisten lajien esiintymät ja suurten petolintujen pesät.

Lintujen elinolosuhteita turvataan myös esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeillä, jotka erityisesti lehtipuuvaltaisina ovat linnustolle arvokkaita. Säästöpuista on apua laho- ja kolopuiden tai vaikkapa petolinnun pesäpuun ympärillä.

Myös muissa metsätaloustoimissa on monia mahdollisuuksia lintujen huomioimiseen. Pensaikkoa ja pienpuustoa ei raivata turhaan, jolloin linnuille on metsässä enemmän ravintoa ja suojaa.

Monet valinnat vaikuttavat lintujen elinolosuhteisiin myös pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi lehtipuiden suosiminen ja säästöpuiden jättäminen tuottavat tulevaisuudessa linnuille lisää ravintoa ja pesäpaikkoja.

Melko pienillä valinnoilla sekä ennen kaikkea hyvällä metsätaloustoimien suunnittelulla ja ajoituksella voidaan siis tehdä paljon metsissä pesivien lintujen hyväksi.

Näillä toimenpiteillä turvataan laajemminkin metsän lajistollista monimuotoisuutta, joten vaikutukset ovat moninaiset.

Metsänkäsittely ja linnusto -opas julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2002, ja sitä on muokattu uuden tiedon myötä.

Ensi syksynä käynnistyy jälleen uusi päivityskierros, laajan joukon voimin. Nyt erityisenä painopistealueena ovat petolintuja koskevat suositukset.

Mukaan työryhmään ovat lupautuneet jo BirdLife Suomi, Koneyrittäjät, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Metsähallituksen Metsätalous Oy, Metsä Group, Metsäteollisuus ry, MTK, Stora Enso, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sääksisäätiö, Tornator ja UPM.

Yhä parempi linnuston huomioon ottaminen on kaikkien metsäsektorin toimijoiden yhteinen asia.