Lukijalta: Kyberrikollista ei maatalous kiinnosta – vai kiinnostaako sittenkin?

Maatilojen arki on digitalisoitunut nopeasti. Koko tilan toiminta ja talous on riippuvainen tietotekniikasta ja internetiin yhdistetyistä laitteista. Alkutuottajat asioivat sähköisesti viranomaisten ja kumppaniyritysten kanssa.

Maatiloilla käsitellään arvokkaita tuotanto-, talous- ja henkilötietoja, joiden saatavuus, eheys ja asianmukainen käyttö on pystyttävä varmistamaan kaikissa tilanteissa. Sähköisessä asioinnissa on myös kyse siitä, kenelle myönnetään oikeus maatilan tietoihin.

Kyberuhat eivät ole teoreettisia. Kyberrikollisuudelle kelpaa mikä tahansa kohde.

Mikroyrityksissä työtä tehdään usein henkilökohtaisilla laitteilla, jolloin työ- ja yksityiskäyttö voivat sekoittua. Tekoälyä hyödyntävät huijaukset, haittaohjelmat, inhimilliset virheet ja sähkökatkot voivat johtaa pitkiin toimintahäiriöihin ja arvokkaan tiedon menetyksiin.

Kyberturvallisuus on olennainen osa maatilan riskienhallintaa. Osaamisesta ja ajasta on silti usein pulaa. Vaikka teknisiä ratkaisuja voidaan ulkoistaa asiantuntijoille, vastuu riskienhallinnan linjasta säilyy aina yrittäjällä. Yrittäjän on päätettävä, mitä suojataan, millä hinnalla ja miten kattavasti.

Tukea on onneksi saatavilla. Farm Guard -hanke, Maanpuolustuskoulutuksen ja Jyväskylän yliopiston julkaisu Kyberin taskutieto maatiloille sekä Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeet tarjoavat käytännönläheisiä keinoja maatilojen kyberuhkiin varautumiseen. Aihetta käsitellään myös maatilojen varautumiskoulutuksissa.

Huoltovarmuuden kannalta on kriittistä, että ruokahuolto toimii kaikissa turvallisuustilanteissa. Kun kyberturvallisuuteen panostetaan ennakoivasti koko ruokaketjussa, vahvistetaan paitsi yksittäisten toimijoiden toimintavarmuutta myös koko yhteiskunnan ruokaturvaa.

Perttu Halonen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus

Markus Lassheikki

Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli