Lukijalta: Purran budjetissa paljon pureskeltavaa – ”Lähes puoli Suomea jää aivan liian vähälle huomiolle”

Pääministeri Orpon hallituksen ensimmäisen budjetin tiedotustilaisuudessa esiteltiin positiivisia panostuksia moniin hyviin kohteisiin.

Leikkaukset jätettiin kertomatta, mutta tullevat kohdentumaan hallitusohjelman mukaisesti – heikoimmassa asemassa olevilta otetaan ja parempiosaisille annetaan. Niin ihmisten kuin alueiden osalta.

Valtionvarainministeri Purra kertoi, että verotulot laskevat, mutta silti verotusta kevennetään erityisesti suuremmissa tuloluokissa – velaksi. Hallitus lisää omilla toimillaan alijäämää.

Budjetti ei tuo helpotusta tieverkkoon. Korjausvelan purkuun osoitettu 250 miljoonan euron määräraha on auttamattoman pieni.

Saavutettavuuden osalta hallitus panostaa kasvukeskuksiin ja -maakuntiin, mutta Kaakkois-Suomesta lähtevien raaka-aineiden ja resurssien lähtöpää jää liian vähälle huomiolle.

Positiivista on, että Savonradan kunnostuksen suunnittelu jatkuu ja Luumäki–Imatra-rataväli on menossa eteenpäin.

Muuta ei sitten ikävä kyllä ole Kaakkois-Suomeen luvassa. Turusta sentään tulevaisuudessa pääsee entistä sukkelammin pois. Tämä hanke tuleekin keskeyttää ja rahat kohdentaa olemassa olevan infran kunnostamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoista hävisi budjettineuvotteluissa 55 miljoonaa, kun maatalouden kriisirahoista käyttämättä jääneestä 65 miljoonasta vain osa käytetään maatalouteen.

Myöskään turvepeltojen ilmastotoimiin aiemmin osoitettua 30 miljoonaa euroa ei näy kohdennettuna maatalouteen. Ennen vaaleja paljon puhutussa maatalouspolitiikan suunnanmuutoksessa suunta näyttää näiden valossa erikoiselta.

Mutta myös jotain positiivista – Metso- ja Helmi-ohjelmat saavat jatkoa. Tosin euroista ei vielä tietoa ole.

Budjetissa näkyy hallitusohjelmaan kirjattu keskittävä kädenjälki. Itäinen Suomi, lähes puoli Suomea, jää aivan liian vähälle huomiolle. Visiota on tarjolla, konkretiaa vähemmän.

Mutta kaikkien on hyvä muistaa, että jokaisella hallituksella on vuorollaan oikeus tehdä oman näköistään politiikkaa. Ja vuorollaan oppositiossa olevilla on oikeus arvioida hallituksen harjoittamaa politiikkaa. Tätä kutsutaan demokratiaksi.