MTK:n puheenjohtajapeli starttasi ‒ mutta ketkä ovat ne kaksi muuta?

MTK:n puheenjohtajapeli lähti kunnolla käyntiin keskiviikkona, kun ensimmäiset ehdokkaat tulivat julkisuuteen. Toistaiseksi paikasta on kiinnostunut neljä henkilöä, joista kaksi ei ole antanut nimeään julkisuuteen.

Kaksi muuta ehdokasta ovat MTK:n järjestöväelle tuttuja. Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen on ehtinyt toimia järjestössä lähes kaikissa luottamustehtävissä ja Kati Partanen on vaikuttanut muun muassa johtokunnassa ja kansainvälisissä viljelijäjärjestöissä.

Marraskuuhun on vielä matkaa ja ehdokkaitakin etsitään elokuun puoliväliin asti. Itse paikalle mielivän Viljasen oli joka tapauksessa luovuttava puheenjohtajaa etsivän työryhmän vetämisestä. Samalla polkaistiin kisa käyntiin. Valitsijoille ja kaikille MTK:n jäsenille pitkä aika antaa mahdollisuuden tutustua ehdokkaiden näkemyksiin rauhassa ja myös tavata heitä henkilökohtaisesti.

Teoriassa mustan hevosen mahdollisuus on olemassa vaalitoimitukseen asti, mutta aika kova hevonen saa siinä vaiheessa olla.

Nyt kiinnostavinta on tietysti, ketkä ovat kaksi muuta ehdokasta. Ja ovatko he ylipäätään vielä kisassa mukana? Sekä Viljasella että Partasella on valtuuskunnan sisällä vankkaa kannatusta.

Juuri tasaisuus saattaa avata tien kolmannelle ehdokkaalle. Ensin pitäisi kuitenkin uskaltautua ehdolle. Julkinen kampanjointi voi olla monelle kiinnostuneelle käytännössä vaikeaa, varsinkin kun valinta on väistämättä epävarmaa.

MTK:n puheenjohtajuus on luottamustehtävä, joka on aidosti katkolla vähintään kolmen vuoden välein. Tehtävästä maksetaan hyvä korvaus, mutta kovat ovat paineetkin. Kentän palautetta tulee kaikkina vuorokauden aikoina, eikä se aina ole kiittävää.

Historiasta voi ehkä päätellä jotain. Tähän mennessä MTK:lla on ollut kahdeksan puheenjohtajaa. Kaudet ovat olleet pääosin pitkiä ja tehtävässä on aloitettu suhteellisen nuorena, noin 40-vuotiaana.

Kaikki ovat olleet miehiä. Jonkinlainen maataloustausta on ollut kaikilla, mutta varsinaisia aktiiviviljelijöitä vain muutama. Maatalous-metsätieteellinen koulutus on ollut jokaisella. Puoluekanta on paria poikkeusta lukuun ottamatta ollut keskusta.

MTK on siitä kiitollinen järjestö johdettavaksi, että talous on kunnossa ja asema on vahva ja vakiintunut. Haasteiden puolelle voi lukea laskevan jäsenmäärän ja yhteiskunnallisen ilmapiirin, joka ei aina ole kovin vastaanottavainen maa- ja metsätalouden näkökulmille. Yli vuosikymmen sitten toteutunut metsänhoitoyhdistysten liittyminen järjestöön aiheuttaa sekin edelleen monenlaista kitkaa ja kuplintaa.

Puheenjohtajavaali on aina linjavalinta. Pitäisikö esimerkiksi ottaa ärhäkämpi linja mielenosoituksineen vai keskittyä taustavaikuttamiseen? Tarvitaanko säästöohjelma vai annetaanko jäsenmaksujen nousta? Keskitytäänkö tiukasti edunvalvontaan vai haetaanko isompaa yhteiskunnallista roolia?

Valinnan tekee valtuuskunta, jossa on 79 äänivaltaista jäsentä. Valintaan tarvitaan ehdoton enemmistö, siis 40 ääntä. Jäsenistä 55 edustaa MTK-liittoja, 20 metsänhoitoyhdistyksiä ja 4 yhteisöjä. Osa liitoista ja yhdistyksistä asettunee jo etukäteen jonkin ehdokkaan taakse.

Jännitys säilyy ääntenlaskuun asti.