Lukijalta: Sota-aikana Marttaliitto vielä kantoi huolta ruokahuollosta
Sota-aikana sotaleskiäitini joutui hoitamaan maatilan suuren väkimäärän ruokahuoltoa vaikeissa oloissa, kirjoittaa Kauno Pietilä. ”Äidilleni tulivat Marttaliiton julkaisut, jotka olivat silloin rakentavia.”
Sota-ajan ruokapöytä Sotamuseon näyttelyssä. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääMarttaliitto on nyt kasvisruokasitoumuksella siirtynyt neuvojan tehtävästään komentajaksi.
Sota-aikana Marttojen ohjeet oman lehdenkin välityksellä olivat elintarvikehuoltoa auttavia. Nyt kuvioihin on tullut ideologia ja myös vääriä tietoja, esimerkiksi lehmä on tuomittu vain ilmaston saastuttajaksi. Todellisuudessa lehmä on arvokas eläinvalkuaisen tuottaja ruohosta märehtijän typpibilanssin ansiosta. Tähän ei pysty mikään muu järjestelmä.
Tämän lisäksi lehmä pystyy erottamaan mahdollisen ydinlaskeumasta saamansa saasteen alle yhteen prosenttiin. Tähän ei pysty mikään kasvikunnan laji. Tilamme oli mukana ydinlaskeuman seuraamistoimessa yhteistyönä eläinlääkärin ja Helsingin yliopiston kanssa Tšernobylin ydinonnettomuuskesänä, jolloin otettiin näytteitä karjamme kahdesta lehmästä ja laitumilta.
Sota-aikana sotaleskiäitini joutui hoitamaan maatilan suuren väkimäärän ruokahuoltoa vaikeissa oloissa. Äidilleni tulivat Marttaliiton julkaisut, jotka olivat silloin rakentavia.
Nyt näyttää siltä, että nykyisen puheenjohtajan johdolla Marttaliitto on kansan jakaja.
Kauno Pietilä
Kalanti
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
