• Ennallistaminen on suuri kupla

    Ennallistamisen ekologinen pohja on heikko ja siksi se on myyty unelmana, josta kaikki hyötyvät, kirjoittaa Seppo Vuokko. ”Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua.”
    Kosteikoksi ennallistettu suo. Kuvituskuva.
    Kosteikoksi ennallistettu suo. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala
    Mielipide|Politiikka
    1.1.202609:15
    Lukijalta
    Seppo Vuokko

    Luonnonsuojelijat ovat erinomaisia näkemystensä kauppiaina. Kaikki tietävät, että luonnon tila oli ennen parempi eikä kukaan halua leimautua luonnonsuojelun vastustajaksi.

    Kun päättäjille tuodaan eteen suunnitelma, jolla luonnon tila palautetaan jälleen hyväksi, hanke hyväksytään tuota pikaa. Ennallistamisen ekologinen pohja on heikko ja siksi se on myyty unelmana, josta kaikki hyötyvät.

    Pienissä puitteissa ennallistaminen on toki mahdollista ja joskus jopa hyväksi luonnolle. Metsää voidaan palauttaa alueille, josta metsät ovat hävinneet. Joista voidaan purkaa vaelluskalojen esteinä olevia patoja.

    Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua.

    Koko ekosysteemin palauttaminen sellaiseksi kuin se joskus on ollut, on mahdoton ajatus. Kullakin paikalla lajisto kehittyy ja muuttuu ympäristötekijöiden säätelemällä tavalla. Pienet lammet kasvavat umpeen. Matalat lahdet ruohottuvat ja kehityksensä alkuvaiheessa ne ovat hyviä lintuvesiä. Runsas kasvillisuus täyttää lopulta koko lahden ja entisestä järvestä on tullut suo.

    Aivan samalla tavalla muuttuvat muutkin elinympäristöt omien lakiensa mukaan.

    Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua. Jos ennallistaminen todella toisi sijoitetut varat moninkertaisina takaisin, kaiken maailman elon muskit olisivat jo sijoittaneet siihen miljardeja!

    Lintuvesillä on jo pitkään tehty ennallistamistoimia, mutta niiden kokonaisvaikutusta ei ole arvioitu. Tavoitteena on ollut kohteen palauttaminen sellaiseksi lintuparatiisiksi kuin se on ollut vuosikymmeniä sitten. Se edellyttää, että poistetaan jokaiselta hehtaarilta vuosittain 50‒100 tonnia eloperäistä ainesta. Mihin se sijoitetaan ja mitä se maksaa?

    Tässäkään ”ennallistamisessa” ei ole hyväksytty luonnon omaa kehitystä, vaan on lähdetty rakentamaan ihmisille – lintuharrastajille – sopivaa luontoa.

    Samanlainen epäsuhta koskee useita muitakin ennallistamistoimia. Jos yhdessä paikassa tehdään ”hyvää”, joku toinen paikka kärsii.

    Ilmaston jatkuva lämpeneminen on jo muuttanut luontoa. Toiset lajit runsastuvat, toiset niukentuvat. Tätä kehitystä ennallistamishankkeet eivät estä. Yksityiskohdissaan elinympäristöjen muutos ei ole ennustettavissa eikä se tapahdu parlamentin tahdon vaan luonnon omien ehtojen mukaan.

    Seppo Vuokko

    tietokirjailija

    Savitaipale

    Lisää aiheesta
    • Seppo Vuokon mielestä esimerkiksi uittoa varten peratut purot ja joet olisivat järkeviä ennallistamiskohteita.

      Luonto | Lukijalta: Poliitikot keskittyivät väärään asiaan, kun he vetosivat ennallistamisen kustannuksiin

    • Kirjoittajat ennakoivat, että ennallistamisen todelliset haasteet voivat alkaa vasta, kun ennallistamishankkeiden käytännön toteutus alkaa.

      Luonto | Osa maanomistajista ei kannata ennallistamista lainkaan – tämä on päättäjien ja ympäristöviranomaisten syytä ymmärtää

    • Ennallistaminen käynnissä. Kuvituskuva.

      Talous | Lukijalta: Luonnon ennallistaminen on maanomistajalle mahdollisuus

      Tilaajalle
    • Janne Kotiahon mukaan karkeat ja luultavasti ylisuuret arviot ennallistamisasetuksen kustannuksista toistuvat päättäjien puheissa, vaikka tiedemaailma on niitä pyrkinyt kumoamaan.

      Ympäristö | Professori ja ympäristöneuvos: Ennallistamisen kustannuksia on liioiteltu

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ennallistaminen
    ennallistamissuunnitelma
    elinympäristöjen ennallistaminen
    EU:n ennallistamisasetus
    Luonnonsuojelu
    Luonto- ja ympäristöjärjestöt
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa