• Sähkön hinta pomppasi, mutta moni maksaa halpoinakin aikoina pöyristyttäviä kuukausimaksuja sähkönsiirrosta

    Sähkönsiirron perusmaksuissa on valtavia eroja ympäri Suomen.
    Kuluttaja ei omin toimin voi juurikaan vaikuttaa sähkönsiirron perusmaksuun.
    Kuluttaja ei omin toimin voi juurikaan vaikuttaa sähkönsiirron perusmaksuun. Kuva: Sanne Katainen
    Mielipide|Energia
    10.10.202207:00
    Kolumni
    Stiina Hovi

    Sähkön hinnat ovat saaneet viime aikoina paljon palstatilaa, ja aivan syystä. Se, mistä en ole nähnyt kirjoitettavan, ovat sähkönsiirron kuukausimaksut.

    En ole millään tavoin sähkön siirtohintojen tai sähköverotuksen asiantuntija. Kirjoitan omakotitalossa asuvana kuluttajana, jonka kukkarolla siirtoyhtiö ja valtio käyvät kuukausittain melkoisella summalla.

    Asun Carunan verkkoalueella. Lottovoitto – Carunalle nimittäin. Omakotiasuja maksaa sähkönsiirrosta kuukausittain pelkkää perusmaksua 25‒160 euroa pääsulakekoosta ja jakelutuotteesta riippuen. Tähän ei sisälly kilowattituntiakaan sitä ihteään, eli sähköä.

    Caruna Espoo on oma yhtiönsä. Sen alueella asuvat pääsevät vähällä. Kuukausimaksu on omakotiasujilla 5,90‒12,95 euroa pääsulakekoosta riippumatta. Yhtiö näet toimii ”kaupunkimaisissa olosuhteissa”. Tätä herkkua saavat nauttia paitsi Espoon, myös Kauniaisten, Kirkkonummen ja -yllättävää kyllä - Joensuun omakotiasujat.

    Caruna puolestaan toimii ”haja-asutusalueella”. En asu haja-asutusalueella vaan 47 000 asukkaan kaupungissa. Näitä kaupunkeja tai kuntia on verkkoyhtiön hallinnassa 57 ympäri Suomen. Samalla viivalla maksujen suhteen ovat siis Järvenpää ja Posio.

    Itselläni pääsulakekokoolla 3 x 35 A ja yösiirrolla perusmaksu on huimat 61,50 euroa kuukaudessa. Tähän summaan en itse voi mitenkään vaikuttaa, vaikka miten sammuttelisin valoja ja laskisin huonelämpötilaa.

    Hinnoittelussa yöaikaan käytetty sähkö on toki siirtohinnaltaan halvempaa, mutta koska yleissähkön perusmaksu on puolestaan edullisempi, supistuu ero.

    Pääsulakekoon pienennyksellä saisin perusmaksua huomattavasti alemmaksi. En vain tiedä, kannattaako se. Pitää ajatella tulevaisuutta: tarvitseeko vielä joskus ladata sähköautoa? Tai paistaa kinkku ja saunoa yhtä aikaa? Hommata voimavirta?

    Mistä tietää, onko rakennuksen pääsulakekooksi 3 x 25 A riittävä vai pitäisikö säilyttää 3 x 35 A? Alaspäin muutos ei ole läheskään niin tyyristä kuin takaisin ylöspäin, sekin pitää muistaa. Kuka tällaisia laskelmia edes tekee? Ettei pauku sulakkeet muttei myöskään maksa turhaan liian suuresta pääsulakkeesta. Itsellä ei riitä osaaminen.

    Siirron perusmaksuissa on valtavia eroja. Omakotiliiton keväällä 2022 tekemän vertailun mukaan halvimmalla pääsee 3,98 eurolla ja kalleimmillaan 37,56 eurolla kuussa. Tämä siis 3 x 25 A pääsulakekoolla ja yleissiirrolla.

    Jos koetat järkevöittää sähkönkäyttöäsi yö- tai kausisähköä käyttämällä, sinua rangaistaan miltei tuplaamalla kuukausimaksu. Jotenkinhan ne edullisemmat kilowattitunnit on kompensoitava.

    Sähkönsiirron energiamaksu, siis se, minkä maksat siirrosta kulutuksen mukaan per kilowattitunti, vaihtelee puolestaan 1,75‒5,90 sentin välillä. Isot erot siinäkin.

    Sähkövero on vero, josta maksetaan vielä erikseen arvonlisävero 24 prosenttia. Maksamme siis veroja jo maksetusta verosta. Tuplaverotus syntyy, koska lain mukaan sähkövero on arvonlisäveron alaista palvelua. Verkkoyhtiö tilittää nämä valtiolle. Sama menettely on polttoaineissa, mutta ei siitä nyt sen enempää.

    Valtio osallistuu sähkötalkoisiin alentamalla sähkön energiamaksun - eli ei siirron, vaan kulutetun sähkön - arvonlisäveroa kymmeneen prosenttiin joulu‒huhtikuun väliseksi ajaksi. Tällöin apu kohdistuu paremmin maaliinsa, suuriin kulutuslaskuihin. Siirron tuplaverotukseen ei kosketa.

    Talkoisiin soisi osallistuvan myös kohtuuttomia kuukausimaksuja perivien siirtoyhtiöiden.

    Lisää aiheesta
    • Omakotiliiton mukaan sähkön siirtomaksut jopa kaksinkertaistuivat 2010-luvulla.

      Politiikka | PS:n Tavio: Sähkön siirtomaksuihin tarvitaan kansallinen hintakatto: ”Kahdeksan prosentin korotuskin on merkittävä”

    • Olkiluoto-3:n on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla kesäkuusta lähtien, ellei uusia viivästyksiä ilmene. Alun perin sen piti valmistua vuonna 2009.

      Olkiluoto-3 on omiaan tasaamaan sähkön hintavaihteluja Suomen ja Ruotsin välillä – hintapiikkien todennäköisyys pienenee

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi