Jos annat tänä jouluna lahjan, anna kotimainen

Tässä lukee, että tämä on tehty Kiinassa, voiko tästä edes juoda? Lapsi kysyy ja osoittaa mukin pohjaa.

Vakuuttelen moneen kertaan tiskatun mukin käyttökelpoiseksi, ja olen samalla tyytyväinen. Kotimaisuusvouhotukseni ja temu-vastustukseni tuottaa selvästi tulosta. Ilokseni olen kuullut, että linja saa vahvistusta myös koulun suunnalta. Temutuksella on pääasiassa hyvin negatiivinen kaiku tuntemieni lasten maailmankuvassa. Voi kun joku vielä saisi saman viestin kattavasti läpi tämän hetken ostavalle ikäluokalle.

Kotimainen alkaa monessa tuoteryhmässä olla harvinaisuus. Vaatetusalalla on Suomessa käynyt kato, kirjoista suuri osa painetaan muualla ja monen neulojankin puikoilla soljuvat tuontilangat. Ilahduttavaa on, että Sievissä tehdään yhä monen sadan osaajan voimin kenkiä, joita moni ammattilainen ja myös puolustusvoimat käyttävät.

Ja mikä tärkeintä, keittiöön täysin suomalaisia tuotteita sentään löytyy vielä runsaasti. On tärkeää, että niitä tuottavat monenlaiset tilat. 1200 naudan kasvattamon tyhjästä rakentaneen Antero Ristimäen kaltainen rohkeus ja kasvuhalu ovat sitä, mitä Suomi tarvitsee. Paikkansa on myös 19 kyytön laumaa hoitavan Leena Valkeuksen kaltaisille omavaraisuuden vaalijoille.

Teurastimme syksyllä oman pässin ruuaksi. Ensikertalaiselle se opetti paljon. Vaiheita oli monta, ja aikaa kului yllättävän paljon, vaikka mukana oli osaava tekijä. Arvostus lihaa (myös sitä kaupasta helpommin hankittavaa) kohtaa nousi entisestään.

Konkurssi- ja irtisanomisuutisia lähes päivittäin lukiessa mietityttää, minkä verran kotimaisia tuotteita ja palveluja on saatavilla ensi vuonna tähän aikaan.

Tänä jouluna, jos joskus, olisi syytä jättää jokainen Kiinasta tuleva paketti tilaamatta. Jos annat lahjan, anna kotimainen. Jos löydät suomalaisen tuotteen, johon sinulla on varaa sekä tarve, osta se. Jos tuotat kotimaisia tuotteita, iso kiitos siitä. Meillä pitää olla asioita myös omissa käsissä, niin maatiloilla kuin Sievin kaltaisissa tehtaissakin.