Tiet ja raiteet järkevästi kuntoon

Liikenteen on sujuttava ja siihen on satsattava, mutta miten? Tammikuussa julkaistiin silmiä avaava selvitys kolmen suunnitellun suuren ratahankkeen kannattavuudesta. Kahden ministeriön voimin tehdyn perusteellisen työn lopputulema oli, että miljardihankkeisiin liittyy valtavasti riskejä. Raidehankkeiden hinta olisi 7–12 miljardia euroa.

Valtion talous on pahasti velkaantunut. Olisi vastuutonta upottaa miljardeja veronmaksajien rahaa kannattamattomiin suurhankkeisiin.

Selvää myös on, että rahaa tarvitaan muuallekin. Kannattaisiko nyt mieluummin investoida tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen? Osaamisen avulla on Suomi aiemminkin noussut.

Toinen jarru hankkeille tuli ilmastosta. llmastovaikutuksillakaan niitä ei pysty perustelemaan. Jokaisen hankkeen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä olisi todella pitkä, lyhimmillään 140 vuotta ja pisimmillään jopa 300 vuotta.

On siis mietittävä uudestaan, miten varmistaa sujuva liikennöinti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja perille on päästävä, niin ihmisten kuin tavaroiden – ihan koko maassa.

Keskustan vahva näkemys on, että painopisteen on oltava perustienpidossa ja nykyisen rataverkon kunnostamisessa. Tekemistä ja rahan tarvetta riittää, sillä valtion liikenneväylien korjausvelka on melkein kolme miljardia euroa. Siitä raiteiden osuus on reilu miljardi.

Korjausvelkakin on peruste sille, miksi raidehankkeet on laitettava jäihin. Rahat olisivat pois myös perustienpidosta ja muusta tieliikenteen kehittämisestä. Se ei olisi reilua niille ihmisille, jotka eivät raidehankkeista hyötyisi, ja heitä on kuitenkin suurin osa suomalaisista.

Olemme sitä mieltä, että tieverkosta on pidettävä huolta aina yksityisteistä ja muista pienemmistä teistä kantateihin ja valtateihin asti. Maakuntakeskusten välisten tieyhteyksien on oltava valtatietasoisessa kunnossa.

Kun tienrakennushankkeita laitetaan tärkeysjärjestykseen, on ensimmäiseksi korjattava olemassa olevaa tieverkkoa, sen jälkeen tulevat uudet, suuret tiehankkeet.

Yksi paljon käytetyistä perusteista uusille raidehankkeille oli niiden nopeus, se, että matka-ajat lyhenevät.

Loppujen lopuksi Helsingin ja Turun väliä olisi päässyt kulkemaan puoli tuntia nykyistä nopeammin, saman verran olisi nopeutunut Helsingin ja Tampereen väli. Kouvolaan olisi pääkaupungista kuljettu 14 minuuttia nopeammin. Kovin kalliiksi tulisivat nämä minuutit.

Matka-aikaa saa höylättyä järkevämminkin, kunnostamalla. Laitetaan olemassa olevat raiteet kuntoon ja tarvittaessa avataan hidastavia pullonkauloja lisäraiteita rakentamalla. Mahdollista on myös toteuttaa raidehankkeista joitain osia, järkiperustein.

Suomi ja suomalaiset ansaitsevat nykyaikaiset, toimivat tiet ja raiteet, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Laitetaan liikenevät rahat parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja pidetään suomalaiset tasa-arvoisesti liikenteessä.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja.