Lukijalta: Vanhustenhoidon henkilöstöpulaan tarjotaan vääriä lääkkeitä

Vanhustenhoidon epäkohdat nousivat suuren kohun kanssa yleiseen tietoisuuteen muutama vuosi sitten. Vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitohenkilöstön liian vähäinen määrä johti monissa hoitolaitoksissa epäinhimillisiin tilanteisiin. Kärsijöinä olivat vanhukset ja heidän hoitajansa.

Vanhusten hoitotyön ammattilaiset, poliitikot sekä suuri enemmistö koko kansastakin olivat sitä mieltä, että vanhukset ja heidän hoitajansa ansaitsevat parempaa. Pelastusrenkaaksi tähän tilanteeseen säädettiin lakiin minimihenkilöstömitoitus.

Nyt maahan rakennetaan uutta hallitusta, ja Säätytalolla keskustellaan myös henkilöstömitoituksen kohtalosta. Hyvinvointialueet haluavat laskea henkilöstömitoituksen tasoa ja vetoavat sekä raha- että työvoimapulaan. Samaa laulua laulavat myös monet yksityiset vanhustenhoitoa tuottavat yritykset ja niiden etujärjestöt.

Yritysten ilmoittamat perustelut ovat lähes samat kuin hyvinvointialueillakin. Lisäperusteena yrityksillä on, että voitontavoittelu on nyt erittäin vaikeaa, koska lakiin kirjattua minimihenkilöstömitoitusta on myös yritysten noudatettava. Tätä viimeisintä tosiasiaa harva kuitenkaan uskaltaa ääneen lausua.

Vanhustenhoidossa henkilöstöpula on useita syitä. Covid-19 epidemian aikana hoitohenkilöstön merkitystä poliitikkojen juhlapuheissa hehkutettiin. Silloin sankareita olivat vanhusten- ja lastenhoitajat sekä sairaaloiden hoitohenkilökunta. Heitä muistettiin puheiden lisäksi myös valaisemalla kohteita värivaloilla.

Hoitajien puolustajat katosivat kuitenkin palkkaneuvottelujen alettua vuonna 2022. Sama ilmiö näytti toistuvan myös tänä vuonna. Hoitajia muistettiin myös pakkolailla ja rokotuspakolla, joka toteutettiin ilman riittävää keskustelua. Nyt uhataan vielä hoitajamitoituksen romutuksella.

Suunniteltujen toimenpiteiden seurausten ennustaminen on helppoa. Tilastot näyttävät selvää sairauspoissaolojen kasvua lähihoitajien ja lastenhoitajien kohdalla vuonna 2022. Tätä kasvua lisää varmasti myös henkilöstömitoitukseen kajoaminen.

Sijaistarve tulee kasvamaan hyvinvointialueilla ja yksityisen sektorin hoitolaitoksissa, ja sijaisia joudutaan entistä enemmän ostamaan kalliiden vuokrafirmojen kautta. Sairauslomalla olevan hoitajan palkan lisäksi keikkafirmalle maksetaan vähintään kahden hoitajan kustannuksia vastaava määrä. Kaupoista tuttu iskulause muuntuu hoitajien palkkaamisen kohdalla muotoon ”ota yksi ja maksa kolmesta”.

Henkilöstömitoitukseen kajoamalla saadaan palkkakulut talousarviossa matalammalle tasolle, mutta todellisuus paljastuu viiveellä. Vakavaa henkilöstöpulaa yritetään nyt ratkaista lääkkeillä, jotka eivät toimi. Kustannussäästöjä ei tule, mutta toimenpiteellä lisätään työvoimapulaa ja heikennetään entisestään alan veto- ja pitovoimaa.

Säätytalolla tehdään nyt merkittäviä päätöksiä – hoitoalan tilannetta ei saa viedä huonompaan suuntaan.

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer