Lukijalta: Meillä ei ole varaa kulttuuritarjonnaltaan köyhään maaseutuun

Suomi on pitkien etäisyyksien maaseutumainen maa, jonka kansallismaisemaan kuuluvat erottamattomalla tavalla laiduntavat lehmät vehreillä pelloilla. Maaseutumaisema on kiinteä osa suomalaista kulttuuria. Sen säilyminen on turvattava.

Kulttuuriperinteen säilyttäminen korostuu maaseudulla. Kylätalot luovat yhteisöllisyyttä, mutta niiden peruskorjaus luo haasteita. Tuoreessa kulttuuripoliittisessa selonteossa todetaan, että kuntien eriytymiskehitys näkyy kulttuuripalveluissa. Kansalliset laitokset, isot tapahtuma-areenat, valtionosuutta saavat taide- ja kulttuurilaitokset sekä taideyhteisöt keskittyvät pääosin kaupunkeihin.

Yritysten järjestämät tapahtumat tuovat kuitenkin eloa myös maaseudulle, jossa niillä on iso merkitys koko ympäristölle. Vapaaehtoistyö mahdollistaa pitkälti erilaiset kulttuuri- ja liikuntatapahtumat haja-asutusalueilla.

Jokaisen kunnan ja maakunnan omaleimainen kulttuuri tapahtumineen ja kohteineen tekee siitä kiehtovan ja vahvistaa kunnan yksilöllistä identiteettiä. Erityispiirteet ovat voimavara, josta tulee olla ylpeä. Tämä näkyy myös esimerkiksi alueiden ruokakulttuurissa.

Maaseutumaisilla, harvaanasutuilla alueilla kulttuurialat ja luovat alat sitoutuvat vahvasti elinympäristöön, kulttuuriperintöön ja kokemusmaailmaan.

Maaseudun elinvoima on turvattava. Meillä ei ole varaa autioituvaan ja kulttuuritarjonnaltaan köyhään maaseutuun. Kulttuurin merkitys ihmisen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille on kiistaton.

Ritva Elomaa

kansanedustaja (ps.)