Maarit Hyvösellä on tallessa pinssi Lasten ja nuorten teatteripäivien alkuajoilta. Kuva: Timo Heikkala
Raivoa herättävät leikkaukset iskevät Ouluun – kaupunki vakuuttaa, että lapsia ja nuoria ei unohdeta
Oulu on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Juhlavuoden aattona joudutaan hyvästelemään 44 vuotta pyörinyt teatterifestivaali.TilaajalleOulu
Maarit Hyvönen on käynyt kymmenvuotiaan lapsenlapsensa Sointu Hyvösen kanssa lasten teatterifestivaaleilla. Kuva: Timo HeikkalaKävipä kerran niin, että kaikki Oulun kaupungin puhelinlinjat menivät tukkoon, kun ihmiset yrittivät ostaa teatterilippuja.
”Puheluita tuli niin valtavasti, että kaupungin työntekijät ihmettelivät mitä nyt tapahtuu. No tapahtui sellaista, että kaikki halusivat päästä lasten ja nuorten teatterifestivaalille”, muistelee Maarit Hyvönen.
1990-luvulla lippuja ei voinut ostaa kätevästi netistä, joten puhelinlinjojen lisäksi ihmiset jonottivat lippuja myyntipisteiden edessä. Liput myytiin usein päivässä loppuun.
Hyvönen työskenteli Oulun teatterissa markkinointipäällikkönä ja hoiti aikoinaan myös Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalin tuottajan tehtäviä. Vapaa-ajallaan hän on käynyt festareilla sekä omien lastensa että lastenlastensa kanssa.
Nyt 44 vuotta järjestetylle tapahtumalle on sanottava hyvästit. Hallituksen leikkausten vuoksi festivaali menetti noin 40 000 euron valtion erillisrahoituksen. Näillä näkymin tämän vuoden festivaalit jäävät viimeisiksi.
”Tämä on todella, todella surullinen uutinen. Toivon hartaasti, että jokin ratkaisu keksitään”, Hyvönen sanoo.
Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ilmaisi jo helmikuussa olevansa surullinen ja raivoissaan rahoituksen loppumisesta.
”Tunne piti paikkansa ja pitää vieläkin”, hän toteaa teatterin lämpiössä viimeistä kertaa järjestettävien festivaalien alla.
Lehmuskalliota suututtaa erityisesti se, että rahoitusleikkaus kohdistuu lapsiin, puolustuskyvyttömiin ihmisiin.
”Yleisö ei voi nousta kapinaan.”
Kysymys ei ollut siitä, etteikö Taiteen edistämiskeskus olisi myöntänyt rahoitusta, vaan että teatterilla ei ollut enää mahdollisuutta hakea tukea.
Avustuksissa priorisoitiin niitä hakijoita, jotka eivät saa mitään valtion tukia.
”Kun kaikkien valtion tukea saavien teatterien toiminta-avustuksia leikattiin, kerrottiin, että suojellaan lasten kulttuuritoimintaa”, Lehmuskallio puuskahtaa.
Se ei kuitenkaan hänen mielestään näytä toteutuvan.
Oulun teatteri järjestää tänä keväänä lasten ja nuorten teatterifestivaalin omalla rahalla. Vastaavaa taloudellista riskiä ei pystytä ottamaan tulevina vuosina, taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio sanoo. Kuva: Timo Heikkala40 000 euron erillisavustus on ollut festivaalin ainoa rahoituslähde ja sillä on ostettu vierailevien teatterien esityksiä Ouluun.
Samaan aikaan valtio on leikannut Oulun teatterin toiminta-avustuksesta 200 000 euroa, Lehmuskallio kertoo. Sen vuoksi festivaaliin on vaikea irrottaa rahaa perustoiminnasta.
Tänä keväänä Oulun teatteri järjestää festivaalin kuitenkin omalla rahalla.
”Emme pysty ottamaan tulevina vuosina vastaavaa taloudellista riskiä, koska myös teatterin muusta rahoituksesta leikattiin ja uhataan leikata lisää”, Lehmuskallio avaa.
Hän harmittelee myös sitä, että festivaaliavustus on pois vapaan kentän ammattilaisesityksiltä, jotka kiertävät eri paikkakunnilla. Avustuksesta ei ole jäänyt euroakaan teatterille.
”Yleisö ei voi nousta kapinaan.”
Ensi vuonna Oulu on toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Teemana Oulussa on kulttuuri-ilmastonmuutos.
Lehmuskallio pitää ristiriitaisena, että taiteesta leikataan, vaikka teeman tarkoitus on luoda pysyvää muutosta.
”Pysyvä muutos on tärkeintä, ei vain vuosi 2026.”
Monesti sanotaan, että lapset ovat tulevia kulttuurinkuluttajia. Lehmuskallio näkee heidän arvon myös nyt, lapsina.
Teatteriin kohdistuvat leikkaukset eivät kosketa pelkästään näyttelijöitä ja muita taiteilijoita. ”Meillä on töissä muun muassa puuseppiä ja ompelijoita. Vakituisesta henkilökunnasta vain kolmanneksella on taiteellinen koulutus”, Lehmuskallio kertoo.
”Kulttuuripääkaupunkivuosi on siitä fantastinen hanke, että poliitikot joutuvat sanoittamaan kulttuurin merkityksen”, Alma Lehmuskallio pohtii. Kuva: Timo HeikkalaJuhlavuoden aattona päättyy myös valtakunnallinen tanssikatselmus Arktiset askeleet. Vuosittaista lasten ja nuorten tanssitapahtumaa on järjestetty 1985 eli tänä vuonna tapahtuma viettää sekä 40-vuotisjuhlia että hautajaisia. Tämäkin tapahtuma jäi ilman Taiken tukea.
Taiken johtaja Kaisa Rönkkö kirjoitti Kalevan yleisönosastolla 27. maaliskuuta, ettei Pohjois-Pohjanmaalta ole leikattu sen enempää kuin muistakaan maakunnista. Niukkuutta jaetaan kaikille, sillä Taiken valtionavustukset vähenivät 4,6 miljoonaa euroa koko Suomen tasolla.
”Kaupunki tukee edellä mainittuja tapahtumia”, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Sami Ylisaari toteaa.
Suoraa tukea lasten ja nuorten teatterifestivaalille ei kuitenkaan kaupungilta tule, vaan Ylisaari tarkoittaa noin viiden miljoonan euron yleisrahoitusta Oulun teatterille.
”Arktiset askeleet sekä lasten ja nuorten teatterifestivaali ovat isoja menetyksiä. Paljon tehdään kuitenkin lasten ja nuorten kulttuurin hyväksi.”
Oulun suurin satsaus lapsiin kulttuuripääkaupunkivuonna on lastenkulttuurikeskus Kotilo, joka aukeaa uuteen keskustakirjasto Saareen.
Kaikkiaan kaupunki on laittanut 20 miljoonaa euroa juhlavuoden mahdollistamiseen Oulun kulttuurisäätiön kautta.
Kulttuuripääkaupunki
Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto.
Titteli myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle kaupungille.
Suomessa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011.
Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat Oulu sekä Slovakian Trenčín.
Kulttuuripääkaupungit suunnittelevat ja toteuttavat monipuolisen kulttuuriohjelman, joka voi sisältää näyttelyitä, konsertteja, festivaaleja, työpajoja ja muita tapahtumia.
Ohjelman tavoitteena on herättää mielenkiintoa niin paikallisessa väestössä kuin kansainvälisissä vierailijoissa.
Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi Oulu on Taidetestaajien pääkohde.
Kyseessä on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja pääosin rahoittama kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin.
”Normaalisti Taidetestaajien pääkohde on ollut Helsinki”, Ylisaari kertoo.
Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmajohtaja Sami Forsblom kertoo, että ohjelmahakujen kautta vireillä on useita lastenkulttuuriprojekteja.
”Muun muassa koulut ovat olleet aktiivisia”, Forsblom iloitsee.
Lastenkulttuuri kuuluu olennaisesti Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon, Sami Forsblom vakuuttaa. Kuva: Harri TarvainenNuorten ohjelmistoon kuuluu muun muassa Kesytön konttori. Se on nuorten tekijöiden tuotantotoimisto, jonka tarkoituksena on tuottaa Pikisaaren alueelle uniikkeja tapahtumia.
Forsblomin mukaan EU:n reunaehdot rajoittavat, minkälaisia tapahtumia kulttuuripääkaupunkihanke voi tukea.
”Logiikka on, että rahoitusta ei saa perustoimintaan, vaan uniikkeihin, kulttuuripääkaupunkivuodelle räätälöityihin projekteihin.”
Oulun teatterin suuren näyttämön lavasteet kuuluvat Perillä – Destination -näytelmään ja ne ovat Alisha Davidowin ja Karoliina Koiso-Kanttilan käsialaa. Kuva: Timo Heikkala- Osaston luetuimmat
