Teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi on huolissaan siitä, että leikkaukset heikentävät alueellista tasa-arvoa. Pienentyvä budjetti saattaa kutistaa tuotantoja ja lyhentää esityskausia. Kuva: Marja Seppala
Leikkaukset saattavat sulkea teattereita ja keskittää musikaalit isoihin kaupunkeihin – veronkorotus näkyy lippujen hinnoissa
Tulevaisuudessa maaseudulla asuvien matka teatteriin saattaa kasvaa entisestään. Lippujen hinnankorotukset vaikuttavat myös siihen, kenellä on varaa mennä teatteriin.
Kirka – Surun pyyhit silmistäni -musikaali saa uusintaensi-iltansa Kouvolan teatterissa lokakuun puolivälissä. Roosa Raanoja valmistautuu tanssiharjoituksiin. Kuva: Marja SeppalaKulttuurialalle kaavaillut leikkaukset voivat pahimmillaan johtaa teattereiden lakkauttamiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat teatterit isojen kaupunkien ulkopuolella etenkin talousvaikeuksien riivaamilla alueilla.
Teatterilta, tanssilta, sirkukselta ja orkestereilta ollaan ensi vuoden aikana leikkaamassa yhteensä 7,9 miljoona euroa. Se tarkoittaa noin kahdeksan prosentin leikkausta suhteessa rahoituksen nykytasoon.
Yhteensä valtion pitkäaikaista tukea saavilta teattereilta, orkestereilta ja museoilta leikataan 10,9 miljoonaa euroa.
”Tämä on todella huolestuttava uutinen. Tiedämme, että jotkut teatterit voivat joutua aloittamaan yt-neuvotteluita riippuen siitä, miten leikkaukset tarkemmin kohdistuvat”, sanoo Suomen teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen.
Valtion leikkausten lisäksi teattereiden tilannetta hankaloittaa hallituksen esitys korottaa teatterilippujen arvonlisäverokanta kymmenestä 14 prosenttiin vuoden 2025 alussa.
Paavolaisen mukaan erityisessä vaarassa ovat maakuntateatterit, joiden tuista myös talousvaikeuksissa olevat kunnat aikovat leikata.
”Tunnelma on pettynyt. Korona oli alan pahin kriisi, käytännössä toimintaamme rajoitettiin kahden vuoden ajan. Nyt meidät ajetaan uuteen kriisiin”, Paavolainen sanoo.
Tulevaisuudessa esimerkiksi isot musikaalit saattavat keskittyä vain suuriin teattereihin.
Kouvolan teatteri ilmoitti syyskuun alussa vetävänsä syksyn ohjelmistosta pois Ella ja kaverit -lastennäytelmän. Esitys oli saanut ensi-iltansa keväällä, ja aiempien vuosien tapaan esityskautta oli tarkoitus jatkaa kesän jälkeen. Lippuja ei kuitenkaan saatu myytyä riittävästi ennakkoon.
Leikkausten aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi ennakoiva reagointi oli välttämätöntä.
”Nyt syksyllä koulu- ja päiväkotiryhmät eivät ole ostaneet lippuja entiseen tapaan. Todennäköisesti jatkossa lastenesitysten kausi rajataan kevääseen. Päätöstä ei ole vielä tehty, mutta oma tuntumani on, että tällainen muutos on tulossa”, kertoo teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi.
Suomen teattereiden Paavolainenkin on erityisen huolissaan lastenteatterista.
”Se on yhtä kallista tehdä kuin aikuistenteatteria, mutta lipputulot eivät ole yhtä suuret”, Paavolainen sanoo.
Kouvolan teatterissa on jo tarkistettu lippujen hintoja alv-korotuksen takia.
Luhtaniemen mukaan leikkaukset voivat vaikuttaa myös teatterin tuotantojen kokoon. Teatterilla on halu suojella talon omia työntekijöitä, joten freelancer-näyttelijöiden ja muiden ammattilaisten määrästä joudutaan tinkimään.
Lavalla saatetaan siis jatkossa nähdä entistä vähemmän väkeä.
Tulevaisuudessa esimerkiksi isot musikaalit saattavat keskittyä vain suuriin teattereihin.
”Eräs ihminen sanoi minulle, että kyllähän kulttuuriväki on aina osannut taistella. Nyt vain täytyisi jaksaa, vaikka se tuntuu kohtuuttomalta, kun vasta olemme pääsemässä jaloillemme koronan jälkeen”, Luhtaniemi sanoo.
”Jos 2026 tehdään yhtä suuret leikkaukset, voi olla, että 2–3 vuoden päästä ei ole enää yhtä suurta teatterikenttää.” Kaisa Paavolainen
Ensi vuodelle kaavaillut leikkaukset eivät Paavolaisen mukaan ole kuin huippu huolien jäävuoresta, sillä vuodelle 2026 on kaavailtu vastaavanlaisia leikkauksia.
Hänen mukaansa teatterit joutuvat tulevaisuudessa karsimaan kaikesta mistä ei saada lipputuloja, esimerkiksi kestävän kehityksen hankkeista sekä lasten, nuorten ja vanhusten keskuudessa tehtävästä yleishyödyllisestä toiminnasta.
Ammattilaisteatterin lakkauttaminen voi johtaa myös kunnan harrastustoiminnan näivettymiseen sekä majoitus- ja ravintolapalveluiden kysynnän notkahdukseen.
”Teattereiden ympärille kehittyy valtava ekosysteemi. Jos 2026 tehdään yhtä suuret leikkaukset, voi olla, että 2–3 vuoden päästä ei ole enää yhtä suurta teatterikenttää”, Paavolainen sanoo.
Pohjimmiltaan kyse on saavutettavuudesta, siitä kuinka kalliiksi lippujen hinnat nousevat ja kuinka kauas ihmisen täytyy kotoaan lähteä päästäkseen teatteriin. Leikkaukset heikentävät alueellista tasa-arvoa.
”Meidän on taisteltava suomalaisen kulttuurin ja koko maan kattavan teatteriverkoston puolesta. Sitä, mikä on kerran menetetty, ei takaisin saa. Kulttuurin pitäisi olla asuinpaikasta riippumatta saavutettavaa, mutta pahoin pelkään, että tulevaisuudessa niin ei ole”, Luhtaniemi sanoo.
Annina Rubinstein ohjaa ja antaa palautetta Kirka-musikaalin tanssiharjoituksista. Esityksen lavastus ja puvustus ovat keskeneräiset, sillä ensi-iltaan on vielä hetki aikaa. Kuva: Marja Seppala- Osaston luetuimmat
