Asiantuntijalta: Hukkakauran torjunnassa ratkaisevaa ovat sekä asiakkaiden että viranomaisten asenteet

Hukkakaura on vaikeasti torjuttava yksivuotinen rikkakasvi, joka muistuttaa paljon viljeltyä kauraa. Hukkakaura on erityisen hankala kasvi, joka lisääntyy ja leviää hyvin nopeasti. Sen siementen säilyvyys maassa on erinomainen. Siksi hukkakauran torjunta on useamman vuoden prosessi.

Hukkakaura on hennompi kuin tavallinen viljelty kaura, ja se kasvaa yleensä muuta kasvustoa pidemmäksi. Hukkakauran tunnistaakin parhaiten siitä, että se heiluu kevyessä tuulessa kasvuston yläpuolella.

Paras aika hukkakauran tarkkailuun on heinäkuun loppupuoliskolla, jolloin se useimmiten on jo saavuttanut täyden mittansa, mutta on vielä hyvin kitkettävissä.

Suomessa Ruokavirasto vastaa hukkakauravalvonnan ohjauksesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Maaseutuelinkeinoviranomaiset eli kunnat toteuttavat hukkakauralain valvontaa yhdessä Elinvoimakeskusten kanssa. Ruokavirasto voi valtuuttaa hukkakauravalvonnan tehtäviin muitakin tarkastajia.

Lainsäädäntö ja EU ohjaavat hukkakauran valvontaa ja torjuntaa. Hukkakauravalvonnan kannalta tärkeimmät lainsäädännöt ovat laki hukkakauran torjunnasta (185/2002 eli hukkakauralaki) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta. Lisäksi ministeriön asetuksella on säädetty hukkakaurasta siementuotannossa. Myös hallintolaki ohjaa valvontaa. Lisäksi on siemenlaki.

Ehdollisuuden vaatimukset ovat osa viljelijätukien saamisen ehtoja. Ehdollisuudessa määriteltyjen toimien toteuttamisesta ei makseta erikseen korvausta, vaan ne muodostavat perustason, jonka ylittävistä toimista voidaan myöntää tukea. Hukkakauran torjunnasta huolehtiminen kuuluu lain mukaan ehdollisuuteen osana hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia.

Susanna Markulan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa laatimassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia haasteita maaseutuelinkeinoviranomaiset kokevat hukkakauravalvonnoissa. Lisäksi Ruokaviraston tilaamassa työssä kartoitettiin hukkakauravalvonnan kehittämistä.

Työssä haastateltiin maaseutuelinkeinoviranomaisia kymmenellä eri yhteistoiminta-alueella.

Vaikka valtaosa hukkakauravalvonnoista sujuu ongelmitta, voivat ne pahimmillaan olla erittäin haastavia ja kuormittavia. Yksikin haastavampi tapaus saattaa viedä kohtuuttomasti aikaa ja resursseja.

Isoimmat haasteet hukkakauravalvonnoissa liittyivät asiakkaiden toimintaan, hukkakauravalvonnan toimintaympäristöön, hallinnollisten asioiden hallintaan ja työyhteisön toimivuuteen.

Hukkakauravalvonnassa on ollut eniten haasteita tilanteissa, joissa asiakkaan suhtautuminen hukkakauraa ja valvontaa kohtaan on ollut välinpitämätöntä. Yhteisenä nimittäjänä niissä on toistunut asiakkaan piittaamattomuus ja asian vähättely. Asiakkaan toiminnan taustalla voi olla monia syitä, kuten terveysmurheita, talousvaikeuksia tai henkilökohtaisia kriisejä.

Asiakaslähtöisiä turvallisuuteen liittyviä haasteita tunnistettiin vähän tai ei lainkaan. Joillain alueilla oli koettu asianosaisilta uhittelua ja uhkaavaa käytöstä. Tutumpaa oli asiakkaan hyökkäävä käytös puhelimessa.

Hukkakaurarekisteri vaikuttaa tehtävien hoitamiseen. Hukkakauraa löytyessä pitää ottaa paikan sijainti ylös ensin maastossa, ja vasta toimistolla pystytään hakemaan alueen haltijan tiedot.

Hukkakaurasaastunnan dokumentointi on myös hankalaa, kun käytössä on usein vain puhelimen kamera, jolla tilanne pitäisi saada taltioitua. Elinvoimakeskuksen peltovalvojien käytössä olevat järjestelmät olisivat asiassa isona apuna.

Hukkakauravalvonnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat hallinnollisen ohjeistuksen selkiyttäminen, valvonnan näkyvyyden ja viranomaisyhteistyön lisääminen sekä tietojärjestelmien kehittäminen.

Kehittämisessä voidaan hyödyntää asiakaslähtöisyyden näkökulmaa. Keskeisenä ajatuksena on, että viranomaisilla on oltava riittävät edellytykset tehtäviensä asianmukaiseen hoitamiseen, jotta voidaan toimia maatilojen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Hukkakauravalvonnan kehittämiskohteissa tuotiin esille koulutuksen lisääminen, viranomaisyhteistyön vahvistaminen sekä työyhteisöjen sisäisten toimintamallien yhtenäistäminen ja kehittäminen.

Hukkakauran torjunnan ja valvonnan onnistumisessa ratkaisevana tekijänä ovat niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin asenteet. Hyvä vuorovaikutus ja avoin tiedonvälitys edesauttavat asiakkaiden ja viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä.

Susanna Markula

agrologi yAMK

Jyrki Rajakorpi

SEAMK

Risto Lauhanen

SEAMK