Hukkakaura saastuttanut lähes viidenneksen Suomen pelloista

Hukkakauran saastuttamia peltoja oli viime vuona noin 440 000 hehtaaria eli lähes viidennes maamme koko peltoalasta. Määrä on hieman enemmän kuin vuonna 2024 mutta vakavien saastuntojen määrä ei kasvanut.

Tiedot käyvät ilmi Ruokaviraston viime vuoden hukkakauravalvonnan raportista. Hukkakauraa valvottiin noin neljällä prosentilla aktiivitiloista, joita viime vuonna oli hieman alle 40 000.

Ruokaviraston mukaan valvottuja tiloja oli saman verran kuin viime vuonna eli noin 1 700, tarkastettuja peruslohkoja oli 5 640.

Vakavan saastunnan lohkoille määrättiin 80 uusia monivuotisia torjuntasuunnitelmia. Toisen vuoden hukkakaurattomuustarkastuksista 93 prosenttia hyväksyttiin puhtaiksi ja lohko poistettiin hukkakaurarekisteristä.

Rehuvalvonnassa tutkittiin 33 näytettä, eikä niissä havaittu hukkakauraa.

Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava, yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi, joka lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia.  Hukkakauran torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä, Ruokavirasto kertoo verkkosivuillaan.

Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta. Lain tarkoituksena on ylläpitää korkealaatuista kasvintuotantoa edistämällä hukkakauran torjuntaa.

Hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain muun muassa torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. Siksi on tärkeätä tunnistaa ensimmäiset yksilöt ja poistaa ne heti kitkemällä.

Valtaosa hukkakauravalvonnasta tehdään kuntien yhteistoiminta-alueilla. Ely-keskuksissa hukkakauravalvonta toteutettiin pääosin osana tukivalvontaa ja muita tarkastuksia.

Ely-keskusten toiminta päättyi viime vuodenlopussa. Suurin osa Ely-keskusten tehtävistä siirtyi elinvoimakeskuksille.