Helteessä nyhdetään hukkakauraa – nuoret tarttuivat harvinaiseen urakkaan

Aurinko paahtaa ohrapeltoa Tammelassa, missä Lounais-Hämeen 4H-yhdistyksen sinnikkäät kesätyöntekijät Lotta Juppala, 17, ja Vilma Peltonen, 16, nyhtävät hukkakauraa säkkeihin.

Vilja on jo kellastumaan päin ja maan yllä leijuu painostava kosteus. Lämpötila on varjossakin 30 astetta. Paarmat vaanivat käsivarsia, jotka vuoroin pitelevät säkkiä ja vuoroin kiskovat rikkakasveja mullasta.

Hukkakaurat on kerättävä säkkeihin juurineen. Seitsemän säkkiä odottaa jo kyyditystä pellonlaidalla ja pian kertyy kaksi lisää. Kuva: Lari Lievonen

"Ei tämä muuten ole pahempaa hommaa, vähän kuuma vaan tulee", Peltonen kommentoi tyynenä.

Hän on kotoisin Tammelasta ja kertoo maatilan töiden olevan jo kotoa tuttuja. Hukkakauraa ei sentään ole laitettu ennen poimimaan.

Juppala puolestaan tulee Forssasta. Molemmat opiskelevat merkonomiksi Forssan ammatti-instituutissa. Yhtä matkaa he saapuivat kesätyöhön skootterilla, joka on nyt parkissa ohrahalmeen laidassa, puiden katveessa vesipullojen vieressä.

"Varjopaikkoja arvostaa ihan eri tavalla", Juppala nauraa.

Villieläimetkin pakenevat poimijoiden tieltä. Kuva: Lari Lievonen

Tuulenvireessä aaltoilevan viljan seassa näkyy hukkakauran röyhyjä siellä täällä. Viljelijän mukaan rikkakasvi oli päässyt leviämään, kun alkukesän märkyys esti kemiallisen torjunnan ajoissa.

Nyt hävitys tapahtuu perinteisin keinoin: kahdella kädellä ja tuhannella nykäisyllä. Seitsemän säkillistä korsia jo odottaa pellon laidalla, ja lisää kertyy tasaiseen tahtiin. Työhön on varattu 20 tuntia, mikä on kova tavoite suurella vainiolla.

Työ vaatii huolellisuutta. Kasvi on nyhdettävä maasta juurineen ja varisemisen pelossa sullottava suorinta tietä säkkiin, jossa se kuljetetaan pois pellolta. Mitä myöhemmäksi poimiminen käy, sitä suurempi on jyvien putoamisen vaara.

Hukkakaura on rikkakasvi, jonka leviäminen viljelysmaille voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Se kasvaa viljan joukossa ja muistuttaa ulkonäöltään tavallista kauraa. Siemenet kypsyvät eri aikaan ja leviävät helposti.

Torjunta on viljelijöille paitsi suositus myös velvollisuus, jonka valvonta kuuluu viranomaisille. Jos torjunta epäonnistuu tai laiminlyödään, voi se vaikuttaa myös peltolohkon tukikelpoisuuteen.

Työhön on tultu yhteisellä kyydillä. Vesipullo odottaa menopelin luona varjossa. Kuva: Lari Lievonen

Juppalan ja Peltosen urakka on osa Lounais-Hämeen 4H-yhdistyksen kesätoimintaa, jonka puitteissa työllistetään noin 30 nuorta.

Nuorten työpanos näkyy muun muassa Kaukolanharjun näkötornilla, Jokioisten Elonkierron kahviossa sekä Reilu teko -säkkikeräyksessä. Lisäksi yhdistys hävittää lupiineja Forssan kaupungin lukuun.

Juppala ja Peltonen ovat työskennelleet kesän aikana myös näkötornilla, mutta hukkakauran torjunnassa he ovat ainoat lajissaan. Ennakkoluuloton asenne toi heidät tänne taistoon luonnonvoimia vastaan, aseenaan vain muovisäkki ja paljaat kädet.

"He tarttuivat työhön heti kun ehdotin. Ei mennyt montaa minuuttia", kertoo Lounais-Hämeen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Tiilikkala tyytyväisenä.

MT:n tekemän soittokierroksen perusteella vastaavia käsinpoimijoita ei juuri muista eteläisen Suomen 4H-yhdistyksistä löydy. Lupiinia hävitetään monella suunnalla, mutta hukkakauran torjunta on tänä kesänä monin paikoin jäänyt. Tiilikkalan mukaan kyse voi olla markkinoinnin puutteesta.

Lounais-Hämeen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Tiilikkala ohjaa hämäläisnuorisoa kesätöissään. Kuva: Lari Lievonen

Yhdistyksen työpalvelun tuntihinta on tilaajalle 28 euroa. Se on lähes sama eri puolilla Suomea ja työtehtävästä riippumatta. Nuorten palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Juppalalle ja Peltoselle maksetaan noin 10 euroa tunnilta. Ansaittu raha ei kulu turhuuksiin.

"Säästöön menee", Peltonen ilmoittaa.

Hukkakauran röyhy on suuri ja jyviä täynnä. Kuva: Lari Lievonen

Vaikka työn hinta on matala ja nuorten työllistämiseen kannustava, ei se kartuta yhdistyksen kassaa merkittävästi. 4H-toiminta pyörii pitkälti valtion, kuntien ja eri yhteistyökumppaneiden rahoituksen turvin.

Näiden resurssien turvaaminen on jatkuvaa työtä, kertoo toiminnanjohtaja Tiilikkala.

"Niistä rahoista kilpailee moni muukin. Monella kunnalla paine on pienentää rahoitusta, vaikka 4H-toiminta ja nuorten työllistäminen hyödyttävät kuntia pitkässä juoksussa valtavasti", hän muistuttaa.

Vaikka palkka on vaivan takana ja yhdistys elää tiukalla budjetilla, antaa kesätyö nuorille arvokasta kokemusta rehellisestä aherruksesta. Tilin ohella karttuvat sietokyky helteelle ja paarmanpuremille.