Levittääkö hevosen lanta ei-toivottuja lajeja?

Viljelijöiden keskuudessa elää epäilyksiä, että hevosen lannan mukana pelloille saattaa kulkeutua rikkakasveja tai vieraslajeja. Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen opiskelijoiden vuosi sitten tekemän kyselyn perusteella viidesosa niistä kyselyyn osallistuneista viljelijöistä, jotka eivät käytä pelloillaan hevosenlantaa, perustelevat käyttämättömyyden hukkakaurariskillä.

Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markku Saastamoinen toteaa, että epäilyjä on. Ei-toivottuja siemeniä lantaan voi tulla hevosen ruoan tai kuivikkeiden kautta.

Rikka- ja vieraskasvien levittäjiksi epäillään hevosen lannan lisäksi lemmikkien ja lintujen siemenseoksia sekä riistalle syötettäviä viljoja.

Hevosille syötetyt chian siemenet sen sijaan eivät aiheuta vaaraa, koska laji ei yksivuotisena lisäänny Suomessa.

Kuivikkeista epäilyksenalaisia ovat lähinnä kasvipohjaiset kuivikkeet. Esimerkiksi ruokohelpiä käytetään kuivikkeena, mutta enimmäkseen pelletöitynä. Se on viljelykasvi, mutta senkin siemenet saattavat olla pelloilla ikävä ilmestys, sillä se on sitkeä, eikä kovin maistuva kasvi, joka syväjuurisena on hankalasti hävitettävä.

Luken tutkija Markku Saastamoinen kertoo, että 2010-luvun alussa tai aiemmin Suomessa tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin vieraslajien leviämistä Lapissa tunturimaastoihin ja metsiin. Siinä todettiin, että hevosvaellukset alueella ovat riski, koska hevosten sonnassa voi levitä heinäkasveja ja tunturialueille vieraita lajeja.

Metsähallituksen nykyinen käytäntö onkin, että ratsastusalueita käyttävät hevosyrittäjät keräävät aina lannat pois reiteiltä, jotta maastoon ei jää ravinteita eikä vieraslajeja.

”Monissa maissa suositellaan, että ainakaan vaelluksille ei viedä mukana heiniä, koska niistä saattaa siemeniä levitä, tai heinän on oltava sellaista, että siinä ei ole siementäviä kasveja. Tällaisia ei myöskään pidä syöttää hevosille pariin päivään ennen vaelluksia, eikä myöskään ennen laskua perinnelaitumille”, Saastamoinen sanoo.

Yksi rikkakananhirssi voi tuottaa jopa 40 000 siementä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Rikkakasveista pahin ja pelätyin on tällä hetkellä rikkakananhirssi. Sen elinolosuhteet paranevat Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Rikkakananhirssistä erityisen vaikean tekee sen elinvoimaisuus. Yksi rikkakananhirssi voi tuottaa jopa 40 000 siementä, ja maan sisällä siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä kymmenenkin vuotta.

Rikkakananhirssiä ja toista pelättyä rikkakasvia viherpantaheinää esiintyy Euroopassa laajalti. Niitä ei ole erikseen kielletty siementen kauppaeristä.

”Lämpöä vaativana kasvina rikkakananhirssi itää pelloilla yleensä vasta kun normaali rikkakasvintorjunta on tehty, minkä vuoksi se voi runsastua viljelijän huomaamatta”, mainitsee Luken tutkija Pentti Ruuttunen.

Hänelläkään ei ole tutkittua tietoa hevostalouden myötä mahdollisesti leviävistä rikkakasveista tai vieraslajeista.

”En oikeasti tiedä tästä aiheesta muuta, kuin että tällaisia epäilyjä on ollut esillä. Kyllä pelko on varmaan aiheellinen erityisesti ulkomaisissa myslityyppisissä hevosrehuissa, jotka sisältävät kokonaisia siemeniä”, hän kommentoi.

Hän lisää, että samalla kun kananhirssi lisääntyy Suomessa, kasvaa myös se riski, että kotimainen rehukaura alkaa sisältää kananhirssiä.

”Kananhirssin siemen läpäisee todennäköisesti helposti hevosen ruuansulatuselimistön itämiskykyisenä, ja koska hevosenlanta hyvin usein päätyy pellolle, se on potentiaalinen kananhirssin leviämistie”, Ruuttunen toteaa.

Toisaalta siemenet ovat pieniä ja ne lähtevät pois todennäköisesti jo esipuhdistajassa.

”Lämpöä vaativana kasvina rikkakananhirssi itää pelloilla yleensä vasta kun normaali rikkakasvintorjunta on tehty, minkä vuoksi se voi runsastua viljelijän huomaamatta. Yksittäiset kananhirssiyksilöt tulee kerätä pois ja hävittää kuten hukkakaura, ja myös kemialliseen torjuntaan soveltuvat samat aineet kuin hukkakauraa vastaan”, Ruuttunen neuvoo.

Hukkakauran siemenen itävyys ei katoa kokonaan, vaikka se menee hevosen suoliston läpi. Kuva: Fanny Niittymaa

Hevosen ruoansulatus ei tuhoa ainakaan hukkakauran itävyyttä. Saastamoinen kertoo, että takavuosina Lukessa tehtiin koe hukkakauran siemenen itävyydestä sen mentyä kokonaisena hevosen suoliston läpi. Havainto oli, että itävyys ei kokonaan katoa mutta heikkenee.

Lannan kompostoiminenkaan ei poista riskiä kokonaan.

IP-Innovaatiot Oy:n yrittäjä Ilpo Pölönen toteaa, että etenkin siemenviljelijät vierastavat hevosenlantaa. Lantalan keskellä lämpö kyllä nousee 60 asteen paikkeille, mikä tuhoaa siemenien itävyyden, mutta lantalan pintaosissa lämpö ei nouse yhtä korkealle, ja itävyys säilyy.

Pölönen on itse kehittänyt Manpas-pikahygienisointilaitteen, jossa lämpötila nousee yli 70 asteen, ja itävyys tuhoutuu varmasti.