Asiantuntijalta: Kaivosteollisuus kritisoi kaivosveron korotusta rajusti – todellisuudessa se pysyy maltillisena

Suomi on tuoreen kanadalaisen Fraser-instituutin selvityksen mukaan maailman houkuttelevin maa kaivostoiminnalle. Kallioperämme mineraalivaroista on tarkkaa tietoa, meillä on osaavaa työvoimaa ja luotettavasti toimiva yhteiskunta. Vuonna 2024 voimaan tullut kaivosverokin on Suomessa matala, vain 0,6 prosenttia kaivosmineraalin sisältämän metallin verotusarvosta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on nyt esittänyt eduskunnalle kaivosveron korotusta 2,5 prosenttiin. Sen myötä kaivosverotuoton on arvioitu kasvavan noin 30 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon vuodessa.

Kaivosvero on korotuksen jälkeenkin kansainvälisesti vertailtuna yhä varsin maltillinen. Monissa maissa metallimalmeista perittävät arvorojaltit ovat alimmillaan 2–5 prosentin luokkaa.

Malmit voidaan viedä maailmanmarkkinoille, mutta kaivostoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset jäävät Suomen luontoon. Lisäksi jos kaivosten mittavat riskit ympäristölle toteutuvat, sotkujen siivoamisen kustannukset jäävät myös viime kädessä suomalaisten veronmaksajien vastuulle.

Kaivoshankkeissa tapahtuneet virhearvioinnit, konkurssit ja puutteellisesti hoidetut sulkemiset ovatkin aiheuttaneet valtiolle mittavia, jopa satojen miljoonien eurojen kuluja.

Kaivosteollisuus kritisoi kaivosveron korotusta rajusti.

Esimerkiksi Outokumpu Oy uhkaa panna investointeja jäihin ja väläyttää hankkivansa kromia osin ulkomailta korvaamaan louhintaa Kemin kaivoksella (Lapin kansa 29.10.). Terrafame Oy sanoo kaivosveron korotuksen aiheuttavan haitallisia lisäkustannuksia (Yle 23.10.).

Keliber Oy puolestaan on uumoillut arviolta neljän miljoonan euron vuotuisen veronkorotuksen kaatavan koko litiumkaivoshankkeen Kaustisella, vaikka yhtiö on investoinut pelkästään kaivostoiminnan valmisteluun jo 800 miljoonaa euroa – saman verran kuin veronkorotus siis yhtiölle maksaisi seuraavan 200 vuoden aikana yhteensä (Yle 28.8.).

Verot ja eurot on hyvä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Valtio on tähän mennessä sijoittanut pelkästään Terrafamen kaivokseen arviolta 500–600 miljoonaa euroa (Yle 9.9.). Pienehkön Hituran kaivoksen sulkemiseenkin on uponnut valtion rahaa jo 26 miljoonaa euroa (HS 16.8.). Sodankylän Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle kaivosta suunnitteleva AA Sakatti Mining Oy puolestaan on hakenut Busines Finlandilta peräti 150 miljoonan euron tukea jo ennen kuin kaivoksen perustamiseksi tarvittavia lupahakemuksia on jätetty saati käsitelty (Lapin kansa 21.9.).

Näihin summiin verrattuna hallituksen esittämä kaivosveron 70 miljoonan euron korotus on varsin kohtuullinen, kun se jakautuu kaikkien kaivosyhtiöiden kesken.

Suomessa kaivostoimintaa harjoitetaan usein matalapitoisilla mineraaliesiintymillä. Köyhiäkin mineraalivarantoja on helpompi louhia kannattavasti, jos raaka-aine on verotonta.

Tällainen kaivostoiminta kuitenkin perustuu valtaviin louhintamääriin ja siihen, että malmien rikastamiseen käytetään runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Suhteessa tuotettuun malmimäärään suuresta louhintamäärästä syntyy valtavasti kaivosjätettä, jätevesiä ja jätealtaisiin varastoitavaa rikastushiekkaa. Haitalliset ympäristövaikutukset ovat tällöin hyötyihin nähden suuret.

Ympäristön näkökulmasta kaivosveron korotus on välttämätön. Sitä se on myös valtion talouden ja kaivostoiminnan hyväksyttävyyden kannalta.

Perusteltua olisi jopa ottaa käyttöön myös kokonaan uusi kaivosjätevero. Kaivosjätteestä ei nimittäin peritä jäteveroa lainkaan, vaikka Suomen jätteistä yli 76 prosenttia ja vaarallisesta jätteestä jopa yli 93 prosenttia syntyy kaivoksista.

Jätevero ohjaisi kaivostoimintaa louhimaan vain riittävän korkeapitoisia esiintymiä ja käyttämään resursseja tehokkaasti. Rikastushiekkoja ja vaarattomia maamassoja pitää hyödyntää tarkemmin sen sijaan, että niitä kasataan jätteeksi.

Kaatopaikkajätteistä peritään jäteveroa 80 euroa tonnilta. Jos kaivosjätteelle säädetty vero olisi edes sadasosa siitä, 0,8 euroa tonnia kohden, kertyisi verotuloja lähes 75 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2023 kaivosjätettä syntyi 94 miljoonaa tonnia, eikä kaivosyhtiöiden tarvinnut maksaa siitä veroa euroakaan.

Myös eri toiminnanharjoittajilta kerättävistä maksuista koostuvan ympäristövahinkorahaston kokoa täytyy kasvattaa nykyisestä, enintään 30 miljoonan euron potista vähintään kymmenkertaiseksi, jotta se olisi riittävän suuri mittavan ympäristövahingon tapahtuessa.

Kaivosveron korotus ei ole kohtuutonta, vaan oikeudenmukaista, kohtuullista ja tärkeää. Eduskunnalta vaaditaan nyt jämäkkyyttä viedä hallituksen esitys maaliin. Tämän jälkeen on syytä ryhtyä valmistelemaan kaivosjäteveroa ja ympäristövahinkorahaston maksujen korotusta.

Hanna Halmeenpää

puheenjohtaja

Antti Heikkinen

ympäristöpäällikkö

Suomen luonnonsuojeluliitto