Kaivosvero repii hallitusta syystä – kunnilla on oikeus osuuteensa

Hallitus päätti syksyllä nostaa kaivosmineraalien louhinnasta perittävän veron nelinkertaiseksi. Ehdotus lisäisi veron tuottoa 70 miljoonalla eurolla. Korotus menisi kokonaan valtion budjetin tilkkeeksi. Käytännössä kaivosten sijaintikuntien osuus veron tuotosta putoaisi 40 prosentista 20 prosenttiin.

Päätös on herättänyt vahvaa vastarintaa hallituspuolueiden sisällä. Perjantaina RKP:n entinen ministeri Sandra Bergqvist varoitti Iltalehdessä, että veron korottaminen uhkaa nostaa maataloudessa ja rakennusalalla käytettävien raaka-aineiden kustannuksia.

Bergqvist asuu Paraisilla, joka hyötyy kalkkikaivoksen verotuloista. Veropäätöstä ovat hallituspuolueista arvostelleet ainakin Heikki Autto (kok.), Sara Seppänen (ps.), Mikko Polvinen (ps.) ja Antti Kangas (ps.).

Kaivosalalla on menossa geopoliittisten jännitteiden vauhdittama buumi. Kyse on isosta pelistä, jossa Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan omavaraisuuttaan kriittisten raaka-aineiden tuotannossa. Kaivostoimintaan liittyy perusteltuja huolia muun muassa ympäristövaikutusten osalta.

Toiminnan haitat ovat yleensä paikallisia, mutta hyötyjen koetaan usein päätyvän ulkomaisille yhtiöille. Mineraalivero on perusteltu keino alan ohjaamiseen ja julkisen talouden rahoittamiseen. Kaivoksen sijaintikunnalla tulisi kuitenkin olla oikeus vähintään nykyisen suuruiseen osuuteen verotuotosta. Se olisi tärkeää myös kaivosalan oman hyväksyttävyyden kannalta.

Hallituksen kannattaa vielä punnita esitystään. Kaivosala on varoittanut veronkorotuksen kielteisistä vaikutuksista. Suomen surkeassa taloustilanteessa alaa ei kannata verottaa kuoliaaksi, mutta oma osuutensa senkin on kannettava. Kaivosveron jako-osuuden pitäminen ennallaan olisi perusteltua. Sijaintikunnat viime kädessä pitävät yllä infrastruktuuria ja palveluita, joihin kaivosyhtiöiden toimintakin nojaa.