Lukijalta: Tiestön huonon kunnon piilovaikutukset esille

Suomi kulkee ja kuljettaa kumirenkaiden päällä. Tiestön heikkenevä kunto ja korjausvelan kasvu ovat yleisesti tiedossa. Tilanteen korjaaminen onkin hankalampaa, koska asia ratkeaa lähinnä rahalla, jota ei vaikuttaisi olevan kenelläkään.

Maaseutualueilla tiestön kunto ei vaikuta ainoastaan maaseudun asukkaisiin, vaan myös eri alojen ammattilaisten työntekoon, ammattinsa hoitamiseen. Heihin, joiden pitää päästä eri kohteisiin työnsä puolesta – joko yrittäjänä, työntekijänä tai viranhaltijana.

Miten tiestön heikkenevä kunto heijastuu erityisesti julkisen sektorin eri hallinnonalojen arkeen? Millaisia hankaluuksia se tuo eri ammattilaisten työpäiviin, entä vaikuttaako tilanne jo palvelutarjontaan tai rekrytointeihin? Näistä kaivattaisiin enemmän keskustelua ja koottua tietoa, piilovaikutuksia näkyväksi.

Teillämme kulkee säännöllisesti monipuolinen joukko väkeä, joka hoitaa lailla määrättyjä tehtäviä suoraan tai välillisesti. Näitä ovat esimerkiksi ambulanssit, palokunnan kalusto, poliisi; ympäristötarkastajat, eläinlääkärit, elintarvikevalvontaviranomaiset; kotihoidon sekä kotisairaanhoidon työntekijät; jätehuolto, posti, polttoaine- ja energiakuljetukset, koulu-, sote- ja Kela-kuljetukset, eri kouluissa kiertävät opettajat; ruokakuljetukset kotiin, kouluille, päiväkoteihin, palvelutaloihin; nuohoojat, laitehuoltajat ja asentajat.

Tiestön kunto heikkenee, palveluverkot harventuvat ja lakisääteiset vaatimukset pysyvät korkeina. Siten ei voi enää nähdä, että liikkumisen haasteet jätettäisiin lähinnä liikenteen viranomaisten sekä yksilöiden ratkaistavaksi.

Heli Siirilä

erityisasiantuntija, liikenne

Maaseutupolitiikan TUUMA-verkosto