Lukijalta: Suojametsästys keinoksi vähentää valkoposkihanhi- ja merimetsovahinkoja

Kevään lähestyessä itäisen Suomen peltoja uhkaavat jälleen valkoposkihanhien aiheuttamat mittavat vahingot. Suomen kautta muuttavien valkoposkihanhien määrä on kasvanut voimakkaasti nykyiseen noin 1,7 miljoonaan yksilöön, joten mitenkään uhanalaisesta lajista ei ole kyse.

Kannan kasvun myötä satovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvauksiin on käytetty miljoonia euroja vuosittain. Itä- ja Kaakkois-Suomessa viljelytiloja on jopa lopetettu keväisin ja syksyisin toistuvan kestämättömän tilanteen takia.

Merimetsot puolestaan aiheuttavat merkittäviä kalatalousvahinkoja rannikkoalueilla, vaikuttavat kalakantoihin ja vaelluskalojen määriin sekä tuhoavat happamalla ulosteellaan pesimäsaarten ekosysteemin.

Hallituksessa ratkaisuja vahinkojen vähentämiseen on etsitty hallitusohjelmakirjauksen pohjalta, jossa lajit linjattiin siirrettäväksi metsästyslain piiriin huolehtien vahinkojen korvaamisen jatkumisesta ja EU-vaikuttamisesta lintudirektiivin osalta. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmätyö päätyi kuitenkin erimieliseen ratkaisuun, joista kumpikaan esitetyistä malleista ei ollut optimaalinen.

Sen sijaan toimiva ja testattu malli löytyy Ruotsista, jossa niin sanotun suojametsästyksen kautta rajoitetulla metsästyksellä voidaan turvata muun muassa korjaamatonta satoa, lentoturvallisuutta, kalankasvatusta ja kutu- ja poikastuotantoalueita. Tältä pohjalta olen kiirehtinyt lain valmistelua eteenpäin.

Ratkaisun löytymisessä käänteentekevää on ollut ympäristöministeriön kannan muuttuminen suojametsästykseen. Vielä joulukuussa ministeriöstä annetussa kirjallisen kysymyksen vastauksessa ei nähty mahdolliseksi edetä suojametsästyksessä, mutta kiitoksen kera voi todeta kannan muuttuneen. Ympäristöministeriö oli jopa aktiivinen komission suuntaan muun muassa vahingonkorvausten maksamisen jatkamisen varmistamiseksi momentiltaan.

Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta keskeistä on juuri turvata vahinkojen oikeudenmukainen korvaaminen elinkeinonharjoittajille nykyisen Raulako-korvausjärjestelmän pohjalta. Tämä on edelleen tärkeää, sillä suojametsästyksellä vahinkoja tullaan varmasti vähentämän, mutta nykyisen suuruisilla lintukannoilla niitä ei voida edelleenkään täysin estää.

Sari Essayah

kristillisdemokraattien puheenjohtaja

maa- ja metsätalousministeri