Valkoposkihanhet lennähtävät pian Itä-Suomen pelloille – tätä ministeri Essayah aikoo esittää ratkaisuksi

Valkoposkihanhien Barentsinmeren kanta on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alun alle 100 000 yksilöstä nykyiseen noin 1 700 000 yksilöön. Samaan aikaan Suomen läpi keväisin ja syksyisin muuttavien valkoposkihanhien määrä on kasvanut. Määrien myötä myös hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi.

Hanhien karkottaminen pelloilta tulee tänä keväänä viljelijöille entistä kalliimmaksi, sillä uusi Lupa- ja valvontavirasto päätti viisinkertaistaa karkotusluvan hinnan 1 500 euroon.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo Facebook- postauksessaan, että hallituksessa ratkaisuja vahinkojen vähentämiseen on etsitty hallitusohjelmakirjauksen pohjalta, jossa lajit linjattiin siirrettäväksi metsästyslain piiriin huolehtien vahinkojen korvaamisen jatkumisesta ja EU-vaikuttamisesta lintudirektiivin osalta.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmätyö päätyi kuitenkin erimieliseen ratkaisuun. Sen mukaan kumpikaan esitetyistä malleista ei ollut optimaalinen.

Sen sijaan toimiva ja testattu malli löytyy ministerin mukaan Ruotsista, jossa ns. suojametsästyksen kautta rajoitetulla metsästyksellä voidaan turvata mm. korjaamatonta satoa, lentoturvallisuutta, kalankasvatusta ja kutu- ja poikastuotantoalueita.

”Tältä pohjalta olen kiirehtinyt lain valmistelua eteenpäin”, Essayah kirjoittaa.

Ratkaisun löytymisessä käänteentekevää on ollut ympäristöministeriön kannan muuttuminen suojametsästykseen.

”Vielä joulukuussa ministeriöstä annetussa kirjallisen kysymyksen vastauksessa ei nähty mahdolliseksi edetä suojametsästyksessä, mutta kiitoksen kera voi todeta kannan muuttuneen. Ympäristöministeriö oli jopa aktiivinen komission suuntaan muun muassa vahingon korvausten maksamisen jatkamisen varmistamiseksi momentiltaan.”

Kannan kasvun myötä satovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvauksiin on käytetty miljoonia euroja vuosittain. Itä- ja Kaakkois-Suomessa viljelytiloja on jopa lopetettu keväisin ja syksyisin toistuvan kestämättömän tilanteen takia.

Essayahin mukaan maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta keskeistä on juuri turvata vahinkojen oikeudenmukainen korvaaminen elinkeinonharjoittajille nykyisen RAULAKO-korvausjärjestelmän pohjalta.

”Tämä on edelleen tärkeää, sillä suojametsästyksellä vahinkoja tullaan varmasti vähentämän, mutta nykyisen suuruisilla lintukannoilla niitä ei voida edelleenkään täysin estää”, postauksessa todetaan.

Essayah mainitsee kirjoituksessaan valkoposkihanhien lisäksi merimetsot, jotka aiheuttavat merkittäviä kalatalousvahinkoja rannikkoalueilla.