• Lukijalta: Saaristomeren alueen viljelijät edistävät vesiensuojelua

    Koska maatalouden EU-rahoitus pienenee, maatalouden ympäristötoimien rahoitusta tulisi täydentää maatalousbudjetin ulkopuolisella rahoituksella, kirjoittaa MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Liven.
    Peltoja suojavyöhykkeineen Aurajoen rannalla. Kuvituskuva.
    Peltoja suojavyöhykkeineen Aurajoen rannalla. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Mielipide|Ympäristö
    5.3.202619:45
    Lukijalta
    Harri Liven

    Malla Rannikko-Laine, Pekka Salminen ja Karoliina Hidén nostavat esiin tärkeitä tavoitteita Saaristomeren tilan parantamiseksi ja tulevan EU-ohjelmakauden suunnitteluksi (MT 12.2.).

    Lisää aiheesta
    • Lietelannan sijoittamista peltoon. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: EU:n maatalousrahoitusta käytettävä Saaristomeren tilan parantamiseen

    Viljelijät ovat viime vuosina toteuttaneet laajasti toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja vesiensuojelun edistämiseksi. Tämä näkyy muun muassa peltojen fosforilukujen laskuna.

    Olemme samaa mieltä kiertotalouden sekä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Ratkaisut eivät kuitenkaan saa heikentää viljelijöiden toimintaedellytyksiä. Tulevalla EU-ohjelmakaudella maataloudelle korvamerkityn rahoituksen määrä on vähenemässä. Varat on kohdennettava viljelijätukiin, maatalouden investointeihin ja maaseudun kehittämiseen.

    Rahoitusratkaisut esimerkiksi kirjoituksessa mainitun teollisen mittakaavan kiertotalouden edistämiseen on löydettävä muualta kuin maatalousbudjetista. Myös maatalouden ympäristötoimien rahoitusta tulisi täydentää maatalousbudjetin ulkopuolisella rahoituksella.

    Suomalaisten ruokaturva perustuu kotimaiseen, taloudellisesti kannattavaan ja vastuulliseen tuotantoon. Saaristomeren valuma-alueen satamat, etäisyys itärajasta ja viljavat pellot ovat keskeinen osa ruokaturvan kokonaisuutta.

    Ympäristötoimien rahoitusta tulisi täydentää maatalousbudjetin ulkopuolisella rahoituksella.

    Tukien kohdentaminen aktiiviviljelijöille on oikea linja, ja aktiiviviljelijän määritelmän tulee olla sellainen, että viljely on kannattavaa koko Suomessa. Osa-aikaviljelijöitä tai viljelijöitä, jotka harjoittavat muuta yritystoimintaa tilan ohella, ei saa sulkea määritelmän ulkopuolelle, mikäli tilat toimivat aidosti aktiivisesti.

    Tulevalta ohjelmakaudelta viljelijät toivovat ennen kaikkea ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. EU:n komission esitys tulevan kauden asetuksiksi sisältää ehdotuksen päätöksenteon siirtymisestä enemmän kansalliselle tasolle, mikä on sekä mahdollisuus että riski.

    Ympäristötoimien tulee olla vaikuttavia, niiden vaikutuksia on voitava seurata ja korvausten tehdyistä töistä on oltava riittäviä. Korvausten ei tule valua pellon vuokra- ja ostohintoihin, vaan niiden on oltava aidosti ympäristön- ja vesiensuojeluun kannustavia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

    Viljelijät ovat valmiita jatkamaan työtä ympäristön hyväksi, mutta tarvitsevat siihen taloudellisesti kannattavan maatalouselinkeinon, toimivat työkalut, oikeudenmukaisen korvauksen ja pitkäjänteisen politiikan. Saaristomeren pelastaminen onnistuu vain yhteistyöllä, jossa viljelijät, järjestöt, elinkeinot ja julkinen valta ovat vahvasti sitoutuneita yhteiseen hyvään.

    Harri Liven

    toiminnanjohtaja

    MTK-Varsinais-Suomi ry

    Lisää aiheesta
    • Lietelannan sijoittamista peltoon. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: EU:n maatalousrahoitusta käytettävä Saaristomeren tilan parantamiseen

    • Tulokset etenkin Saaristomeren tilan parantamisessa tapahtuvat tuskallisen hitaasti, mutta juuri siksi toimia pitää tehdä nyt.

      Politiikka | Fosforilannoitekuormien tuomista maailmalta voi väittää tyhmäksi toiminnaksi – toimivalla kierrätyksellä olisimme lähes omavaraisia

    • Politiikka | Europarlamenttivaalit ovat myös maatalousvaalit

    • Vesi tulvinut kesäsateiden seurauksena pellolle. Kuvan pelto ei liity kirjoitukseen.

      Ympäristö | Lukijalta: Ravinnekuormituksen ehkäisemiseen tarvitaan uusia keinoja

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    vesiensuojelu
    Saaristomeri
    EU-rahoitus
    kiertotalous
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä