Lukijalta: Sekajätteeseen heitetty muovipakkaus on tuhlausta

Muistatko ajan, jolloin roskan tipauttaminen maahan oli Suomessa arkea? Tänään sama teko herättäisi lähinnä kauhua, ja hyvä niin. Toivottavasti vastaava asennemuutos koskisi myös toista jokapäiväistä tekoa, nimittäin muovipakkauksen laittamista sekajäteastiaan.

Muovipakkausten kuluttajakeräys alkoi Suomessa vuonna 2016. Vaikka niiden lajittelu on hiljalleen lisääntynyt, emme ole lähelläkään EU:n meille asettamaa 50 prosentin kierrätystavoitetta. Vuonna 2025 lajittelimme muovinkeräykseen vain noin joka kolmannen pantittoman kuluttajamuovipakkauksen. Loput päätyivät sekajätteeseen.

Muovipakkausten lajittelulla on ollut hieman vaivalloinen maine. Sitkeästi elää uskomus, että muovipakkaukset pitäisi pestä. Näin asia ei ole, vaan tyhjän pakkauksen voi laittaa kierrätysastiaan sellaisenaan.

Myöskään muovin laatua tai merkintöjä ei tarvitse pohtia: kaikki tyhjät muovipakkaukset voi lajitella kierrätykseen. Yli puolella suomalaisista on muovipakkausten keräysastia kotitalonsa jätekatoksessa. Muita palvelee 1 200 Rinki-ekopistettä, joihin muovipakkaukset voi viedä maksutta vaikkapa ostosreissulla.

Kun lajittelun haluaa oikeasti saada osaksi arkea, tärkeintä on järjestää kotiin helppokäyttöinen keräyspiste. Kun muovinen liha- tai tofupakkaus tyhjenee keittiössä, sen lajittelun pitää olla yhtä vaivatonta kuin pudottaminen sekajätteeseen.

Miksi muovipakkausten lajittelulla sitten on väliä? Muovi on raaka-aine, josta voitaisiin tuottaa uusia tuotteita.

Lisäksi sekajätteen käsittely maksaa kotitalouksille selvästi eniten. Suomi maksaa yli 90 miljoonaa euroa vuodessa EU-maksuja liian vähäisestä kierrätyksestä. Joten kun muovipakkaukset päätyvät sekajätteen joukkoon, poltamme paitsi fossiilisia päästöjä aiheuttavaa materiaalia, myös euroja.

Hyvä tavoite on lajitella kahdeksan muovipakkausta kymmenestä. Kierrossa oleva muovi on meidän kaikkien etu.

Juha-Heikki Tanskanen

toimitusjohtaja

Suomen Pakkauskierrätys Rinki