Epävarmoinakin aikoina suomalaisten turvallisuuden tunne on korkea

Suomalaisten turvallisuuden tunne on ollut viime aikoina koetuksella. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut hintojen nousu aiheuttavat ymmärrettävästi huolta.

Sisäministeriö tutkii suomalaisten turvallisuuden tunnetta säännöllisesti. Uusimmat tulokset Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä julkaistiin kaksi viikkoa sitten. Vaikka huolenaiheita on paljon, on suomalaisten turvallisuuden tunne kuitenkin pysynyt korkeana ja jopa parantunut.

Suomalaisista 83 prosenttia arvioi elämänsä turvalliseksi. Viime keväänä luku oli 73 prosenttia, joten kasvua on peräti 10 prosenttiyksikköä. Vielä suurempi ero on verrattuna vuoden takaiseen. Vuonna 2021 suomalaisista 69,5 prosenttia koki elämänsä turvalliseksi.

On yllättävää, että tunne turvallisuudesta vahvistuu samalla, kun turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalisti ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat yhä konkreettisemmin ihmisten arkeen. Kehityksen syiden selvittäminen vaatii jatkotutkimusta, joten tässä vaiheessa syitä voi vasta arvailla.

Nato-jäsenyyden hakemisella lienee vaikutusta tuloksiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi on hakenut Naton jäsenyyttä. Keväällä 64 prosenttia arvioi sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla aiempaa uhkaavammaksi, nyt luku on 55 prosenttia.

Iso vaikutus on myös turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Viranomaiset ovat koko ajan tehneet varautumistyötä eri uhkia vastaan. Kun turvallisuudesta on tullut iso puheenaihe, viranomaisten työ on tullut paremmin näkyväksi. Suomi on hyvin varautunut, ja luottamus turvallisuusviranomaisiin on kyselyn mukaan korkealla tasolla.

Kevään jälkeen olemme myös parantaneet merkittävästi varautumistamme erilaisiin uhkiin. Olemme osoittaneet lisärahoitusta paitsi sotilaalliseen varautumiseen myös sisäisen turvallisuuden viranomaisille kuten Rajavartiolaitokselle, poliisille ja pelastustoimelle.

Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa myös ihmisten omatoimisen varautumisen taso. Viranomaiset ja järjestöt ovat jo pitkään suositelleet, että jokaisen olisi pärjättävä omillaan 72 tunnin ajan. Viime kevään jälkeen miljoona suomalaista onkin parantanut omaa varautumistaan ja esimerkiksi täydentänyt kotivaraansa.

Samaan aikaan kun turvallisuuden tunne on vahvistunut, on kuitenkin huoli tulevasta suurta. 71 prosenttia on huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa. Tähän huoleen vastaaminen ei ole yksin Suomen käsissä. Sodan lopettamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhtenäisyyttä.

Vaikka tunne turvallisuudesta on kokonaisuudessaan noussut, ovat erot väestöryhmien välillä suuria. Turvallisuuden tunne on matalin niillä, jotka ovat heikossa asemassa ja kokevat yhteiskuntaa kohtaan katkeruutta. Turvallisuuden vahvistamiseksi on tehtävä eniten töitä juuri näissä ihmisryhmissä.

Yksi tärkeimmistä turvallisuuden tunteen taustalla olevista tekijöistä on luottamus. Elämä on turvallista silloin, kun voi luottaa saavansa apua kanssaihmisiltä ja viranomaisilta.

Tämän luottamuksen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi meidän on tehtävä Suomessa kaikkemme. Pidetään huolta toinen toisistamme.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja sisäministeri.