• Lukijalta: Sotahistoria toistaa itseään – Venäjä toimii Ukrainassa samoin kuin Suomen talvisodassa

    Moni maa auttoi Suomea talvisodassa Neuvostoliiton ylivoimaa vastaan, virallisesti tai epävirallisesti, muistuttaa Kauno Pietilä. Siksi vastaavaan tilanteeseen joutunutta Ukrainaa pitää hänen mukaansa nyt auttaa kaikin mahdollisin keinoin.
    Yhden pommi- ja kaksi hävittäjäkonetta alas ampunut luutnantti Puhakka keskustelee partiotoverinsa kanssa. Kuva otettu välittömästi taistelun jälkeen Värtsilässä 13.7.1941.
    Yhden pommi- ja kaksi hävittäjäkonetta alas ampunut luutnantti Puhakka keskustelee partiotoverinsa kanssa. Kuva otettu välittömästi taistelun jälkeen Värtsilässä 13.7.1941. Kuva: SA-kuva
    Mielipide|Politiikka
    31.10.202419:30
    Lukijalta
    Kauno Pietilä

    Suomen ilmavoimilla oli talvisodassa vain vähän yli sata lentokonetta, joista ajanmukaisia vain muutama kymmenen. Neuvostoliitolla oli Suomea vastassa yli 3 000 sotilaskonetta.

    Ranska ja Italia lahjoittivat Suomelle huomattavan määrän ajanmukaisia hävittäjiä, mutta niitä ei saatu Suomeen vielä talvisodan aikana, kun Saksa ja Ruotsi kielsivät kauttakulun. Saksalla oli Neuvostoliiton kanssa silloin ”ystävyyssopimus” ja Ruotsi oli ajanut armeijansa alas ja pelkäsi Stalinia.

    Vaikka virallinen Ruotsi oli Suomea vastaan, Ruotsista tuli paljon yksityisten henkilöiden apua sekä vapaaehtoisia sotilaita yli 8 000. Heitä myös kaatui Suomen rintamilla.

    Suomi menetti talvisodassa 61 lentokonetta ja Neuvostoliitto noin 700, joista ilmatorjunta ampui osan. Tämän lisäksi Suomeen jäi yli 20 venäläistä pommikonetta, jotka olivat tehneet pakkolaskun jonnekin Suomeen. Osa pommikoneista oli täysin ehjiä ja osa vaurioituneita. Kunnostuksen jälkeen ne jäivät Suomen ilmavoimille.

    Ilmatorjunta oli vajavaista erityisesti siviiliväestön osalta. Turun kaupunki osti Ruotsista talvisodan aikana ilmatorjuntatykkejä, mutta ne tulivat vasta myöhemmin. Tämän takia Maalaistentalon katolle keskellä Turkua asetettiin ilmatorjuntakonekiväärejä.

    Lounais-Suomen osuusteurastamon johtaja, maanviljelysneuvos Arvi Kontu hoiti tämän tykkikaupan Ruotsista. Arvi Kontu oli lähtöisin Kalannista, Vahteruksen kylästä.

    Sodan jälkeen on unohtunut, että Neuvostoliiton pommikoneet ampuivat konekivääreillä siviiliväestöä talvisodassa yli 400 kertaa. Siviiliväestöllä oli silloin passiivinen puolustus: yritettiin pysyä näkymättöminä.

    Yksi historiallinen tapaus talvisodassa oli, kun turkulainen hävittäjälentäjä Jorma Sarvanto ampui rintaman lähellä neljässä minuutissa kuusi venäläistä pommikonetta alas. Tätä pidetään edelleen maailmanennätyksenä.

    Talvisodan aikana Italian kommunistit järjestivät Italian siihen mennessä suurimman mielenosoituksen Suomen puolesta ja Stalinia vastaan. Kerrottiin, että tähän osallistui miljoona ihmistä.

    Historia voi joskus olla paljastavaa ja vähän ironistakin. Virallinen Saksa ja Ruotsi eivät auttaneet Suomea talvisodassa, mutta Italian kommunistit olivat silloin Suomen puolustajia.

    Sotahistoria toistaa itseään, Venäjän menettelytavat Ukrainassa ovat samanlaisia kuin Suomen talvisodassa. Ukrainaa pitää auttaa kaikin mahdollisin keinoin.

    Kauno Pietilä

    Kalanti

    Lisää aiheesta
    • Tilanne rintamalla on vakaa mutta hallinnassa, kuvailee 65. mekanisoidun prikaatin varakomentaja eversti Volodymyr Lyskovets (kuvassa keskellä). Kuvan pakettiauton lahjoitti suomalainen avustusryhmä.

      Ulkomaat | Ukrainan armeijan eversti kertoo, kuinka he hyödyntävät suomalaisten oppeja talvi- ja jatkosodasta venäläisiä vastaan

      Tilaajalle
    • Lahden suunnittelema ”norsupyssy” asemissa Valkeasaaren seudulla syksyllä 1941.

      Historia ja perinne | Suomi-konepistoolin lisäksi Aimo Lahti keksi vähemmälle huomiolle jääneen aseen, joka olisi voinut muuttaa talvisodan kulkua

    • Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi virallisesti 19. syyskuuta 1944 solmittuun Moskovan välirauhaan. Kuvassa jatkosodan sankareiden muistomerkki Lappajärvellä.

      Politiikka | Jatkosodan päättymisestä tänään 80 vuotta – Suomi joutui luovuttamaan lisää alueita ja sotakorvauksia sekä sotimaan saksalaisia vastaan Lapissa

    • Euroopan maiden katsotaan kompastelleen pahasti tavoitteessaan aseistaa Ukrainaa talvea ja kevättä varten. Kuvassa on saksalaisvalmisteinen Leopard-panssarivaunu ukrainalaisjoukkojen käytössä. LEHTIKUVA / AFP.

      Ulkomaat | Presidentinvaaleihin valmistautuva Putin hakee näyttöjä sotamenestyksestä hirmuisella hinnalla – Ukraina väittää yli tuhannen venäläisen kaatuneen vuorokaudessa Avdijivkan suunnalla

    • Venäjän sotilaita on haavoittunut tai kuollut läntisten arvioiden mukaan yli 300 000, mutta myös Ukraina on kärsinyt kovat tappiot. Siviilikuolemien määrä on osin hämärän peitossa erityisesti miehitetyssä Mariupolissa. LEHTIKUVA/AFP.

      Ulkomaat | Ukrainan kaksi vuotta täyttävän suursodan inhimillinen hintalappu kipuaa aina vain korkeammaksi – osapuolten sotilastappiot puolen miljoonan luokkaa viime vuoden lopulla

    • Sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen kertoo, että Ukrainaan on viety myös aivan uusimpia suomalaisen puolustusteollisuuden innovaatioita, joista osa on vasta kehitysvaiheessa.  LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.

      Yhteiskunta | Ukrainan sota toiminut testikenttänä Suomen puolustusteollisuuden innovaatioille: ”Niille olisi enemmänkin kysyntää”

    Artikkelin aiheet
    talvisota
    Ukraina
    Venäjä
    sotahistoria
    Kauno Pietilä
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa