Lukijalta: Suomea uhkaa ammatillisen osaamisen vaje, jota ei voi paikata tekoälyllä

Tekninen kauppa on Suomessa keskeisessä asemassa teollisuuden ja rakentamisen tarpeiden täyttämisessä. Ala toimittaa tuotteita, kuten raaka-aineita, osia, koneita ja järjestelmiä, sekä palveluja, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hidastamista – esimerkiksi työkoneiden ja liikenteen sähköistämistä ja uusiutuvan energian rakentamista.

Osaamistarvekartoitus osoittaa, että 68 prosenttia yrityksistä tarvitsee tulevaisuudessa erityisesti ammatillisen perustutkinnon suorittaneita palveluhenkisiä osaajia. Näiden ammattilaisten, kuten asentajien, teknisten myyjien ja mekaanikkojen, löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Nämä tehtävät ovat luonteeltaan fyysisiä, eikä niitä voi korvata tekoälyllä.

Vihreä siirtymä ja teknologinen muutos vaativat osaajia. Uudet teknologiat edellyttävät asentajia ja huoltajia, ja myös olemassa olevia laitteita on edelleen korjattava ja ylläpidettävä – tämä on kestävää ja välttämätöntä työtä.

Ammatillisen osaamisen edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä kaikilta osapuolilta: nuorilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja yhteiskunnalta. Kaikki nuoret eivät halua opiskella teoriaa vuosia, vaan oppia käytännön taitoja ja siirtyä nopeasti työelämään.

Miksi emme siis tekisi yhteiskuntana päätöksiä, jotka lisäävät ammatillisen koulutuksen arvostusta? Tämä saisi yhä useamman hakeutumaan tekniseen ammatilliseen koulutukseen, mikä on elintärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on syvennettävä, jotta osaamista voidaan kehittää sekä koulutuksessa että työelämässä. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää on laajennettava, ja ammatillisen koulutuksen "fast-track"-ratkaisu voisi tuoda nopeasti työelämään maahanmuuttajia, alanvaihtajia ja koulupudokkaita.

Työn vastaanottaminen on tehtävä aina kannattavammaksi kuin tukien varassa eläminen, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Samalla Suomen on parannettava kilpailukykyään kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja kotouttamisprosesseja nopeutettava.

Valtion tulisi myös helpottaa työllistämistä vähentämällä sivukuluja ja alentamalla verotusta. Näillä toimenpiteillä voimme nostaa työllisyysastetta, vähentää nuorten syrjäytymistä ja kasvattaa verotuloja, mikä auttaa paikkaamaan kestävyysvajetta ja tukemaan hyvinvointivaltiota.

Ratkaisut ovat olemassa – nyt tarvitaan päättäväisyyttä niiden toteuttamiseksi.

Juha Ala-Hiiro

johtava asiantuntija

Lauri Leskinen

johtava asiantuntija

Teknisen Kaupan Liitto ry