Alanvaihtoa pitäisi tukea, ei hankaloittaa: Koulumatkatuen leikkaus on isku paitsi maaseudulle ja ammatinvaihtajille myös työvoimapulasta kärsiville aloille

Tekniikan kehitys on siirtänyt lukuisia yleisiäkin ammatteja ja kokonaisia ammattikuntia historiaan, eikä muutos ole lähivuosina ja -vuosikymmeninä hidastumassa, päinvastoin. Tekoälyn myötä moni turvatuksikin oletettu työpaikka saattaa olla vaarassa pikemmin kuin arvataankaan. Toisaalta samaan aikaan vihreän siirtymän toivotaan synnyttävän uusia työtehtäviä menetettävien tilalle.

Tapahtuu alanvaihto sitten vapaaehtoisesti tai pakon edessä, moni tarvitsee uutta työtä saadakseen joko kokonaan uuden tutkinnon tai vähintään lisäkoulutusta. Vaikka elinikäisestä oppimisesta ja koulutuksen merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina on puhuttu vuosikymmeniä, Petteri Orpon (kok.) hallitus on osana sopeutustoimiaan kohdistanut leikkauksia juuri niihin keinoihin ja työkaluihin, joiden avulla ihmiset kykenevät sopeuttamaan omaa osaamistaan yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Eniten esillä on ollut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Sen ohella leikkauksen kohteeksi on joutumassa koulumatkatuki. Hallitus aikoo rajata ensi syksystä lähtien oikeutta koulumatkatukeen vain sellaisille opiskelijoille, jotka ovat suorittamassa oppivelvollisuuslain mukaista toisen asteen maksutonta koulutusta eli lukiota tai ammatillista tutkintoa. Oikeuden koulumatkatukeen menettävät kaikki yli 20-vuotiaat sekä aiemmin jonkin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Rajaus pudottaisi koulumatkatuen ulkopuolelle noin 12 000 toisen asteen tutkinnon suorittajaa, joista ylivoimainen enemmistö on suorittamassa ammatillista tutkintoa. (MT 6.11.)

Koulumatkatuen tavoitteena on nimenomaan turvata kansalaisten yhdenvertaisuutta. Sen poistaminen vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ja maaseudulla asuviin, joille ainoiksi vaihtoehdoksi saattaa jäädä opintoaikeista luopuminen tai jo aloitettujen opintojen keskeyttäminen tai vaihtoehtoisesti muutto maaseudulta kaupunkiin.

Kokoomuksen ydinkannattajajoukkoa uudistus ei juuri koske, mutta hallituksessa istuvien perussuomalaisten ja RKP:n äänestäjiin se osuu sitäkin enemmän. Perussuomalaisten äänestäjäkunnan merkittävä ydin on ammatillisen koulutuksen suorittaneissa ja maaseudulla asuvissa. RKP:n äänestäjiin uudistus taas iskee sitä kautta, että haluamansa alan ruotsinkielistä koulutusta saadakseen opiskelija voi joutua matkustamaan pitkienkin etäisyyksien päähän.

Koulumatkatuen poistaminen on jälleen yksi esimerkki hallituksen lyhytnäköisestä ja kiireessä kyhätystä leikkauspolitiikasta. Koko kansan hyvinvointia ei rakenneta leikkaamalla heikoimmilta, olkoonkin kyse sitten ihmisistä, alueista tai toimialoista. Sillä rakennetaan vain yhteiskunnan kahtiajakoa.