Alanvaihto vaikeutuu, kun koulutustuki loppuu – hallitus kehottaa opiskelemaan vapaa-ajalla tai lainarahalla

Hallitus on lakkauttamassa aikuiskoulutustuen elokuun alusta alkaen. Eduskunta hyväksynee lakimuutoksen ennen kesää.

Aikuiskoulutustukeen on turvautunut noin 30 000 ihmistä vuosittain. Taustalla on usein halu vaihtaa alaa, edetä uralla tai vähentää työn kuormittavuutta.

Kustannukset, noin 180 miljoonaa euroa vuodessa, on katettu työttömyysvakuutusmaksuilla. Valtio on maksanut vain yrittäjien opintoihin menneen osuuden, noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla lakkautetaan ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaa. Niistä säästöjä kertyy noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitus perustelee lakkautuksia julkisen talouden menojen pienentämisellä sekä työllisyyden lisääntymisellä noin 8 000 henkilöllä vuodessa. Työllisyysrahaston mukaan laskelmassa ei ole huomioitu, että valtaosalle opintovapaalle jäävistä henkilöistä palkataan sijainen.

Aikuiskoulutustukea on kritisoitu siitä, että sitä käyttävät jo valmiiksi korkeasti koulutetut.

Tuen myöntämisestä on vastannut Työllisyysrahasto, jonka toimitusjohtaja Janne Metsämäki on harmissaan, ettei tukea kehitetä lakkauttamisen sijaan. Sitä voitaisiin esimerkiksi kohdentaa matalasti koulutetuille ja aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta.

Työllisyysrahaston seurannan mukaan aikuiskoulutustuen suurin käyttäjäryhmä tienaa noin 2 000–3 000 euroa kuukaudessa, joten mikään elitistinen harrastus tuen hakeminen ei ole.

Erityisen paljon tukea on haettu terveys-, hyvinvointi- ja kasvatusalojen opintoihin eli aloille, joilla on pulaa työvoimasta. Lisäksi aikuiskoulutustuen avulla on saatu lisää saamenkielisiä osaajia saamelaisalueiden palveluiden turvaamiseksi.

Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa täydennysopinnot ja uudet tutkinnot suoritettaisiin työn ohessa.  Kuva: MARJA SEPPALA

Työllisyysrahaston 5 000 hengelle tekemän kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia niistä, jotka hakivat koulutustukea alanvaihtoon, myös vaihtoi alaa. Puolet vastaajista arvioi tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä urallaan.

Vastaajista liki 70 prosenttia koki, että opintovapaa paransi työssäjaksamista merkittävästi. Tuen turvin on vältytty loppuunpalamiselta ja saatu työhön iloa ja tuottavuutta.

Palautteissa korostui, että alanvaihto oli mahdollista vain aikuiskoulutustuen avulla.

Valtion rahoittama, työelämän ulkopuolella oleville tarkoitettu ja useimmiten nuorten hyödyntämä opintotuki on huomattavasti pienempi kuin aikuisopintotuki. Sen päälle voi hakea jonkin verran opintolainaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että työnantajat järjestäisivät jatkossa enemmän koulutusta ja antaisivat palkallista opintovapaata.

Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa täydennysopinnot ja uudet tutkinnot suoritettaisiin työn ohessa. Monelle se tarkoittaa iltojen ja viikonloppujen uhraamista. Tai sitten työelämästä poisjäänti joudutaan rahoittamaan lainalla.

Metsämäki arvelee, että monelle yhtälö on vaikea: ”Omaa tilannetta ja järjestelyjä joudutaan miettimään enemmän.”

Työllisyysrahastoon on pitkin kevättalvea tullut uusia tukihakemuksia sekä kyselyitä opintojen järjestämiseksi. Tukea voidaan myöntää siirtymäaikana, mikäli opinnot alkavat ennen elokuuta.

Lakkautusten takia Työllisyysrahasto on käynnistänyt muutosneuvottelut, jotka koskevat 156 henkeä. Alustavan arvion mukaan enintään 80 toimenkuvaa poistuu.