Varhaiskasvatuksen opettajia tarvittaisiin arviolta 6 000 lisää koko Suomeen. Määrällisesti suurin pula varhaiskasvatuksen opettajista on Uudellamaalla, jossa on avoinna yli 4 000 paikkaa. Kuva: Sanne Katainen
Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa lähes koko Suomessa – vain yksi maakunta erottuu joukossa
Varhaiskasvatuksen työntekijäpula on pahin isoissa kaupungeissa, kun taas maaseudulla työvoimaa on paremmin saatavilla.
Suomessa alle kouluikäiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen edelleen muita Pohjoismaita vähemmän. Kuva: Sanne KatainenPäiväkotien työntekijöistä on kova pula eläkevakuuttaja Kevan selvityksen perusteella. Varhaiskasvatuksen opettajia tarvittaisiin arviolta 6 000 lisää koko Suomeen. Määrällisesti suurin vajaus varhaiskasvatuksen opettajista on Uudellamaalla, jossa on avoinna yli 4 000 paikkaa.
Kevan sidosryhmäasiantuntijan Ismo Kainulaisen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijäpula on pahin isoissa kaupungeissa, kun taas maaseudulla työvoimaa on paremmin saatavilla. Hän arvioi, että syy johtuu maaseutukuntien vanhusvoittoisesta ikärakenteesta.
”Paras tilanne näyttäisi olevan lastentarhanopettajien kohdalla Etelä-Karjalassa, jossa oli 13 opettajan ylitarjonta. Maakunta on ainoa, jossa luku on positiivinen”, Kainulainen kertoo.
Kevan selvityksessä käytettiin vielä vanhaa lastentarhanopettajan ammattinimikettä. Kainulaisen mukaan lastenhoitajien kysyntä ja tarjonta on suunnilleen tasapainossa. Lastenhoitajan ammattiin vaaditaan toisen asteen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.
Kevan luvut kuvaavat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhdetta maakuntien työvoimatilastoissa vuonna 2022.
”Varhaiskasvatuksessa on olemassa haaste työvoiman saatavuudessa. Meillä on hyvä varhaiskasvatuslaki ja sen tuottamat laadukkaan toiminnan reunaehdot. Varhaiskasvatus on kuulunut vuoden 2013 alusta osaksi opetusministeriön toimialaa ja koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksessa on erityinen pula opettajista ja erityisopettajista”, opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi.
Alilan mukaan opettajapula on kansainvälinen ongelma, jota ei ratkaista millään yksittäisellä toimenpiteellä. Huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi koulutusmääriin, alan pito-, ja vetovoimaan, palkkaukseen, johtamiseen ja työhyvinvointiin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa linjataan, että Suomeen on koulutettava vuosittain vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Tehtävään on nyt myös saatu rahoitusta.
”Opiskelupaikkojen lisääminen on hyvä asia. Sinänsä aloituspaikat eivät ole mikään taikatemppu, koska koulutukseen pitää saada myös motivoituneita opiskelijoita. Heidät on lisäksi saatava pysymään alan töissä”, Kirsi Alila sanoo.
Oulun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Koret on ilahtunut hallitusohjelman kirjauksesta, että ylemmän amk-tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen sosionomi voi työskennellä jatkossa päiväkodin johtajana.
”Aikaisemmin sosionomin urapolku katkesi päiväkodin varajohtajan tehtävään”, Koret kertoo.
Anne Jyrkiäinen työskentelee koulutuksen varadekaanina kasvatustieteiden ja koulutuksen tiedekunnassa Tampereen yliopistossa. Hallitusohjelmassa esitetään ammatilliseen kehittymiseen tarkoitetun aikuiskoulutustuen lakkauttamista, mikä huolestuttaa Jyrkiäistä.
”Varhaiskasvatuksen opettajilla ei ole välttämättä enää jatkossa varaa täydennyskoulutukseen”, varadekaani sanoo.
Jyrkiäisen mukaan varhaiskasvatuksen opettajan palkka on pieni työmäärään nähden. Hän arvioi, että hallituksen esittämä yleisen asumistuen leikkaus saattaa pahentaa päiväkotien työntekijäpulaa pääkaupunkiseudulla ja muilla kalliilla asuinalueilla.
Monet hallituksen toimet kurittavat pienipalkkaisia ihmisiä, jotka tekevät niska limassa töitä. Sanna Pihakivi
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että Suomeen on koulutettava vuosittain vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Kuva: Sanne KatainenAmmattiliitto JHL:n asiantuntijan Sanna Pihakiven mielestä hallitusohjelman linjauksilla ei pystytä helpottamaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa.
”Monet hallituksen toimet kurittavat pienipalkkaisia ihmisiä, jotka tekevät niska limassa töitä”, hän kritisoi.
Uusi varhaiskasvatuslaki tähtää siihen, että vuodesta 2030 lähtien päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla työntekijöistä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
JHL:n Pihakivi löysentäisi kelpoisuusvaatimuksia, koska hänen mukaansa Suomeen ei saada koulutettua tavoiteltua määrää uusia varhaiskasvatuksen opettajia vuoteen 2030 mennessä.
”Tärkeintä on, että päiväkodissa on riittävästi ammattitaitoisia käsipareja. Ei pitäisi laskea, onko työntekijä opettaja, sosionomi, lastenhoitaja vai avustaja, sillä varhaiskasvatus on ammatillista tiimityötä. Me tarvitsemme jatkossakin lastenhoitajia, jotka tekevät päiväkodeissa perushoidon lisäksi pedagogista työtä.”
Opiskelijoiden mielestä lapsen kasvun tukeminen ja seuraaminen on kiehtovinta varhaiskasvatusalalla. Kuva: Sanne KatainenOulussa päiväkotien vakituisiin tehtäviin on pystytty palkkaamaan päteviä henkilöitä, mutta sijaisista saaminen on vaikeaa. Erityisesti maantieteellisesti laajan kaupungin laitamille on hankaluuksia saada sijaisia.
Oulun varhaiskasvatusjohtajan Pirjo Koretin mukaan tähän vaikuttaa myös työmatkaliikenteen kallistuminen.
”Ensisijaisesti palkkaamme koulutettua henkilöstöä. Viime talvena jouduimme silti kirjaamaan lastenhoitajia varhaiskasvatuksen opettajan sijaisiksi.”
Oulussa on myös kutsurahajärjestelmä. Päiväkodin johtaja voi ostaa vakinaisen henkilöstön työaikaa ylimääräisellä korvauksella äkkinäisissä sijaistarpeissa.
”Tiettyihin Oulun päiväkoteihin, joihin on hankala saada työntekijöitä, on määritelty porkkanaksi myös rekrytointilisä”, Koret kertoo.
Isot ylikansalliset päiväkotiketjut ovat levinneet viime vuosina myös Suomeen, ja ne ovat ostaneet pieniä yhdistyspohjaisia ja voittoa tavoittelemattomia päiväkoteja. Kuva: Sanne KatainenOrpon hallitus haluaa nostaa yli 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityisesti huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumiseen.
Vaikka varhaiskasvatuksen osallistumisaste on viime vuosina noussut Suomessa ripeästi, se on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä. Koronapandemian aikana varhaiskasvatuksen suosio laski vähän.
”Muissa Pohjoismaissa jo reilusti yli 90 prosenttia alle kouluikäistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Suomen luku oli viime vuonna 77 prosenttia”, Kirsi Alila kertoo.
Kotihoidon tuki pitää Alilan mukaan osaltaan Suomessa lapset pois tavoitteellisesta varhaiskasvatuksesta. Osallistumisasteen nousu edellyttäisi näiltä osin tukijärjestelmän viilausta.
”Maahanmuuttajataustaisen perheen lapsen tulisi mennä mahdollisimman aikaisin varhaiskasvatukseen jo suomen- tai ruotsinkielen oppimisen kannalta. Mahdollinen lapsen erityisen tuen tarve havaitaan usein päiväkodissa”, hän painottaa.
”Muissa Pohjoismaissa jo reilusti yli 90 prosenttia alle kouluikäistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Suomen luku oli viime vuonna 77 prosenttia.” Kirsi Alila
Porvarihallitus pyrkii kasvattamaan yksityisen hoidon tuen kokonaisuutta vuoden 2011 tasolle. Tavoitteeseen pyritään korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa.
Suunta on viimevuosina ollut kuitenkin toinen, ja kunnat ovat lisänneet erityisesti palvelusetelitoimintaa varhaiskasvatuksessa.
Vuonna 2021 kunnan palveluissa ja ostopalveluissa oli hoidossa yhteensä 78 prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista. Palvelusetelillä hoidettiin 13,5 prosenttia lapsista ja yksityisen hoidon tuella 3,9 prosenttia lapsista.
Opetusneuvos Kirsi Alilan mukaan isot ylikansalliset päiväkotiketjut ovat levinneet viime vuosina myös Suomeen, ja ne ovat ostaneet pieniä yhdistyspohjaisia ja voittoa tavoittelemattomia päiväkoteja.
Alilan mukaan yrityspohjainen voitontavoittelu voi näkyä ongelmina tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista.
”Kaikilla perheillä ei ole samaa mahdollisuutta yksityiseen varhaiskasvatukseen ja yksityinen palveluntuottaja ei ole välttämättä esimerkiksi valmis palkkamaan lapsen tarvitsemaa avustajaa tai erityisopettajaa”, Alila sanoo.
Koulutuksen varadekaani Anne Jyrkiäinen kertoo, että opiskelijoiden mielestä lapsen kasvun tukeminen ja seuraaminen on kiehtovinta varhaiskasvatusalalla.
”On huikea kokemus, kun saa kulkea lapsen rinnalla ja ohjata häntä. Samalla vanhemmat saavat tehdä rauhassa työnsä ja luottaa siihen, että lapsi saa hoivan, tukea kasvuun ja kehitykseen sekä ravinnon. Ne ovat tämän työn parhaita paloja”, Jyrkiäinen sanoo.
Hän toivoo, että yhteiskunta arvostaisi vielä enemmän ammattilaisia, jotka tukevat pieniä ihmisiä elämänsä alussa.
Kotihoidon tuki pitää opetusneuvos Kirsi Alilan mukaan Suomessa lapset pois tavoitteellisesta varhaiskasvatuksesta. Kuva: Sanne Katainen- Osaston luetuimmat
