• Lukijalta: Fossiilisen energian kriisiä ei pidä ratkaista suomalaisen biotalouden kustannuksella

    Biokiertotalouden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta kriisit eivät horjuta energia- ja ruokajärjestelmää nyt nähdyllä tavalla, kirjoittaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Hannes Torppa.
    Biokaasulaitos tuottaa sekä energiaa että kiertoravinteita. Kuvituskuva.
    Biokaasulaitos tuottaa sekä energiaa että kiertoravinteita. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen
    Mielipide|Politiikka
    30.3.202616:21
    Lukijalta
    Hannes Torppa

    Iranin sodan seurauksena kärjistynyt energiakriisi ja maatalouden tuotantopanosten kustannuspaine ovat vakava muistutus siitä, kuinka riippuvainen Suomen energia- ja ruokajärjestelmä edelleen ovat tuontienergiasta ja fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta lannoitetuotannosta. Polttoaineiden hinnan nousu, lannoitevalmisteiden kallistuminen ja niiden saatavuuden epävarmuus heijastuvat suomalaisen maatalouden kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Historia toistaa itseään.

    Kustannusshokki ei koske vain mineraalilannoitteita tai yksittäisiä tuotantosuuntia, vaan koko ravinne- ja tuotantopanosten ketjua. Kapeasti rajatut tukitoimet eivät ratkaise ongelmaa, vaan voivat pahimmillaan vääristää markkinaa ja hidastaa siirtymää kohti kestävämpiä ja kotimaisia ratkaisuja. On perusteltua reagoida nopeasti maatalouden akuuttiin kustannuskriisiin, mutta tukijärjestelmien tulee kannustaa varautumiseen ja pitkäjänteisiin investointeihin, ei ylläpitää rakenteita, jotka altistavat maatalouden toistuvalle kriisiherkkyydelle.

    Tuontipanosten korvaamiseen on olemassa kotimaisia ratkaisuja.

    Pitkän aikavälin ratkaisuna tulisi panostaa kotimaiseen vihreän ammoniakin tuotantoon.

    Lyhyellä aikavälillä ravinteiden kierrätyksen potentiaali Suomessa on merkittävä. Ravinnerikkailla sivuvirroilla voitaisiin kattaa jopa 90 prosenttia maatalouden fosforin tarpeesta ja typen osalta noin kolmannes tarpeesta. Biokaasu tarjoaa hajautetun ja nopeasti käyttöön otettavan keinon vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Samalla valmistetaan kierrätysravinteita, jotka voivat korvata mineraalilannoitteita ja vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista.

    Tuontipanosten korvaamiseen on olemassa kotimaisia ratkaisuja.

    Fossiilienergian kriisiä ei pidä ratkaista suomalaisen biotalouden kustannuksella. Biokiertotalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta, ja sen vahvistaminen on välttämätöntä, jottei kriisit horjuta energia- ja ruokajärjestelmää vastaavalla tavalla.

    Hannes Torppa

    toiminnanjohtaja

    Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

    Lisää aiheesta
    • Viking Line liikennöi Turun ja Tukholman välillä viikon ajan pelkästään biokaasulla. Biokaasua voitaisiin tehdä nurmien tuottamasta biomassasta. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Biokaasu olisi saari-Suomen turva – tulevaisuudessa meriliikenne voisi toimia kotimaisella polttoaineella

    • Biokaasulaitos. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Puuenergiasta ja biokaasusta kotimaista säätövoimaa

    • Biokaasun investointitukeen tulee muutoksia vuodelle 2026.

      Energia | Biokiertotalous rakentuu kotimaisille arvoketjuille

    • Viljelykasvien fosforilannoitustarve Suomessa on noin 23,3 miljoonaa kiloa. Kotieläintuotannon lannoissa sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirroissa fosforia on miltei yhtä paljon.

      Maatalous | Suomi on raskaasti riippuvainen lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja energian tuonnista

    Artikkelin aiheet
    biokiertotalous
    biotalous
    fossiilinen energia
    biokaasu
    maatalous
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa