Lukijalta: Hallituksen esitys tulppaustuesta epäonnistunut – biokaasulaitosten mahdollisuudet hukataan

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema tuki hiilidioksidin talteenoton tukemiseksi eli niin sanottu tulppaustuki on tärkeä askel kohti kotimaista CCUS-toimintaa eli hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia.

Valitettavasti kesällä lausuntokierroksella olleen asetuksen luonnos rajaa tuen koskemaan vain yli 20 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa tuottavia kohteita. Näin se sulkee pois kustannustehokkaimmat ja nopeimmin toteutettavat bioperäisen hiilidioksidin lähteet – erityisesti biokaasulaitokset.

VTT:n selvityksen mukaan biokaasun jalostuksessa syntyvä hiilidioksidi on pitoisuudeltaan korkeaa ja siten edullisesti otettavissa talteen. Useissa EU-maissa mahdollisuuteen on tartuttukin jo vuosia sitten.

Suomi puolestaan harkitsee tukimuotoa, joka rajoittaa teknologian käyttöönottoa juuri siellä, missä se olisi nopeinta ja halvinta. Kesällä kommenteilla olleen asetuksen saamat lausunnot elinkeinoelämältä ja edunvalvojilta antavat kuitenkin syytä toiveikkuuteen muutoksen tiimoilta.

Biokaasun jalostuksen hiilidioksidimäärät ovat yksittäisinä lähteinä pieniä mutta verkostona merkittäviä. Jo lähivuosina potentiaali Suomessa voi yltää 50 000–100 000 tonniin vuodessa – ja vuoteen 2030 mennessä jopa 400 000 tonniin, jos biometaanin tuotannon kasvu toteutuu ennusteiden mukaisesti. Tämä vastaa merkittävää osaa teollisuuden nykyisestä ja tulevaisuuden ennustetusta hiilidioksidin käytöstä.

Liike nopeasti käyttöön otettavissa ja kustannustehokkaissa vaihtoehdoissa antaisi teollisuudelle ja yrityksille edellytyksiä etenemiseen samaan aikaan kun suurempien hiilidioksidilähteiden raskaat arvoketjut rakentuvat ja markkinat kehittyvät. Ilman nopeaa liikettä Suomelle tuskin jää isosta biogeenisen hiilidioksidin potentiaalistaan paljoa käteen.

Hajautuksen voi nähdä myös riskienhallintana tuelle, joka on viime kädessä veronmaksajan rahaa.

Jonne Hirvonen

teknologiayrittäjä

Joensuu