Lukijalta: Kotitalouksien aurinkosähköstä tehtiin yleishyödyllistä ja kotitalouksista yleishyödyllisiä toimijoita

Aurinkosähköä rakentaneista kotitalouksista tuli yleishyödyllisiä toimijoita.

Otan esimerkiksi 80 neliömetrin omakotitalon, jossa on suorasähkö- ja lattialämmitys. Tämän vuoden aurinkosähkötuotanto on noin 5 200 kilowattituntia ja sähkönkulutus vuoden loppuun mennessä 9 000–10 000 kilowattituntia. Tuotanto kattaa siis puolet kulutuksesta.

Euroina tuotanto on vain 175 euroa ja kulutus 1 750 euroa. Oma tuotanto kattaa euroina laskettuna vain kymmenesosan kulutuksesta. Noin 20 000 euron investoinnin kuolettaminen kestää 100 vuotta.

Kun sähkön myyjältä kysyy, mihin ylijäämätuotanto menee, tämä vastaa sen menevän yleiseen kulutukseen.

Ylijäämätuotantoa oli huhti–syyskuussa noin 3 700 kilowattituntia, kun tuotanto oli 5 000 kilowattituntia ja kulutus vastaavana aikana 1 300 kilowattituntia.

Kulutuksen hinta on 8,9 senttiä kilowattitunnilta, ja vastaavasti tuotannon noin 3,6 senttiä kilowattitunnilta. Spot-hinnoilla hinta voi olla jopa miinuksella korkeimman tuotannon aikana. Käyttämällämme sähköyhtiöllä kulutuksen hinta määräaikaisella sopimuksella kaikkine lisukkeineen nousee 14–15 senttiin kilowattitunnilta.

Oletus oli aurinkovoimaa hankittaessa, että siitä saataisiin kohtuullinen hinta. Toisin on käynyt. Näin kotitalouksista on tullut yleishyödyllisiä toimijoita, mikä tarkoittaa, että ylijäämätuotanto menee esimerkiksi yleisten teiden valaistukseen tai muuhun yleishyödylliseen toimintaan.

Valtiovallan pitäisi subventoida sähköyhtiöitten kautta tuottajille saamansa hyöty, kuten tehtiin pari vuotta sitten ylisuurille sähkölaskuille. Esimerkki paljastaa sen, että omakotitalojen aurinkosähköinvestoinneille ei saada riittävää katetta. Herää kysymys: miksi tähän on ryhdytty.

Osmo Kauppila

Oulu