Laadukas museotoiminta auttaa meitä muistamaan historian sellaisena kuin se todellisuudessa tapahtui – Talvisotamuseossa voi samaistua ukrainalaisten kokemuksiin

Kuvia, videoita ja puhuvia päitä, jotka vaikuttavat aidoilta. Ukrainan sodan informaatiotulvassa kysyn yhä useammin kysymyksen: Mihin voi vielä luottaa? Tämä kysymys on tärkeää myös historian näkökulmasta. Historiaa ja sen tulkintaa halutaan tässäkin sodassa käyttää omien tarkoitusperien edistämiseen.

Talvisodan syttymiseen 30. marraskuuta 1939 liittyvät Mainilan laukaukset ovat monelle tuttu käsite. Talvisota käynnistyi Mainilan rajakylässä 26.11.1939 ammutuista laukauksista, joiden Neuvostoliitto väitti tulleen Suomen puolelta. Kyseessä taisi olla oman aikansa suurin valeuutinen.

Talvisodan syttymisen jälkeen länsimaiden lehdistö seurasi talvisotaa tarkasti. Kuhmossa sodan jäljet näkyvät edelleen maastossa. Maastokohteita on myös kunnostettu koettavaksi. Kaupunki ylläpitää Talvisotamuseota.

Suomen Kotiseutuliiton nettisivujen mukaan Suomessa on lähes 1000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä.

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Paikallismuseotyö kanavoi ihmisten kiinnostusta ja aktiivisuutta yhteisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön säilyttämisen eteen

Paikallismuseot toimivat oppimisympäristöinä, työllistäjinä, palveluntarjoajina, kulttuurimatkailukohteina, asiantuntijoina sekä vapaaehtoistyön ja osallistumisen areenoina.

Esineiden luettelointi ja dokumentointi tuntuu juuri nyt erityisen tärkeältä. On varmistettava, että tarinamme ja historiamme eivät häviä tai tule hävitetyksi.

Finna on tiedonhakupalvelu, joka tarjoaa vapaan pääsyn noin sadan suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin ja kokoelmaluetteloihin.

Kuhmon Talvisotamuseon esinekokoelmat ovat pääosin paikallisia, mutta niillä on erityinen merkitys suomalaisille. Esineiden taustalla olevat paikallisesti tärkeät tiedot ja tarinat kerätään muistiin, jotta voimme luottaa siihen, mitä historiassa tapahtui.

Talvisotamuseossa tulee vaikuttavasti esiin niin evakuoitujen siviilien kuin suomalaisten ja neuvostoliittolaisten rintamasotilaiden kokema karu todellisuus.

Esineiden, valokuvien, pienoismallien ja äänitehosteiden avulla tuodaan esiin talvisodan tapahtumia Kuhmossa.

Huoneissa ja vitriineissä esitellään eri teemoja kuten evakuointi, Kuhmon kirkonkylän pommitukset, rintaman ja haavoittuneiden huolto, taistelutoimet sekä elämän uudelleenjärjestäminen rauhan solmimisen jälkeen.

Talvisotamuseon tuleva digitaalinen näyttely perustuu ajankohtaiseen ja suosiota saaneeseen TV-historia dokumenttisarjaan Vaietut arktiset sodat.

Sarja avaa toisen maailmansodan arktiset sotatapahtumat. Kuhmon näyttelyn materiaali on sellaista, että sen voi nähdä pääosin vain Kuhmossa.

Talvisotamuseo ja Kuhmon taistelupaikat tarjoavat kiinnostavaa ja totuudenmukaista tietoa Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä talvisodasta. Talvisotamuseossa ihmiset voivat turvallisessa ympäristössä samaistua ukrainalaisten kokemuksiin ja perehtyä Suomelle merkitykselliseen historiaan.

Arvostan maamme museoita. Hyvä museaalinen työ takaa sen, että museo on paikka, jossa esillä on luotettavaa tietoa. Tässä ajassa se on erityisen tärkeää.

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja.