Lukijalta: Digitalisaatio ei saa jättää ketään ulkopuolelle – moni on vaarassa syrjäytyä julkistenkin palveluiden sähköistyessä

Digitaalinen maailma kehittyy vauhdilla, mutta yhä useampi jää ulkopuolelle. Yksityiset toimijat perustavat palvelunsa markkina-arvioihin ja tehokkuuteen. Tämän vuoksi monilla ihmisillä on vaikeuksia selviytyä arjestaan. Jo nyt on liikkeitä, joissa käteismaksu ei kelpaa ja rahan nostaminen ja tallettaminen on yhä vaikeampaa. Kaikilla ei ole virallista henkilöllisyystodistusta, joten he eivät saa verkkopankkitunnuksiakaan.

Julkinen sektori edistää digitalisaatiota säästösyistä, mutta mitä tapahtuu heille, jotka eivät pysy vauhdissa mukana?

Verohallinnon linjaus sulkea ovet ja palvella lähinnä verkossa on ikävä esimerkki.

Nykyään oletetaan, että kaikilla on tarvittavat taidot ja laitteet nettiasiointiin. Suomessa on kuitenkin noin 600 000 ihmistä, jotka eivät käytä digipalveluja lainkaan. Tämä luku ei kata niitä, joilla on verkkopankkitunnukset mutta jotka eivät asioi itsenäisesti.

Digitaaliset sote-palvelut parhaimmillaankin ovat kokonaisuutta täydentävä osio. Jos palvelu ei ole asiakkaan saavutettavissa, se on sama kuin sitä ei olisikaan. Osa pudokkaista on nuoria ihmisiä, joilla ei ole rahaa tai osaamista liittyä digimaailmaan. Heidät on otettava huomioon tulevaisuuden palvelujen suunnittelussa.

Puheissa ihannoidaan monikanavaista viestintää, mutta toimiiko se oikeasti? Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta hajallaan eri alustoilla ja kanavissa. Lukuisten suomalaisen on vaikea saada tietoa edes itseään koskevista asioista ja palveluista. Ei pitäisi olettaa, että kaikki seuraavat somea.

Monille tiedonsaannin kanavat ovat edelleen printtilehti, radio ja tv sekä henkilökohtainen asiointi.

Digitalisaation hyödyt ovat kiistattomat, mutta on huolehdittava, että se ei syrjäytä ketään. Palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla, siksi yhteiskunnan on varmistettava, että tarjolla on digiasiointitukea. Sitä pitää olla helposti saatavilla henkilökohtaisesti ja turvallisesti kasvotusten, olipa kyse julkisesta tai yksityisestä tarjonnasta.

On palveluja, joita pitää saada muutenkin kuin verkossa niin kauan kuin kansalaisia on digitalisaation tavoittamattomissa. Voiko olla edes totta, että kunnassa, jossa on henkilöraideliikennettä, mistään ei pysty ostamaan junalippua? Näin on tällä hetkellä ainakin Nurmeksessa.

Digitalisaatio on hyvä renki mutta huono isäntä! On varmistettava, että se toimii kaikkien kansalaisten, ei vain diginatiivien hyväksi.

Ilona Alhoniemi

MMM

Valtimo