Vahva visio tarvitsee myös rahat

Komissio julkaisi visionsa maatalouden tulevaisuudesta jokunen viikko sitten. Visio ei ole mikään toivotaan, toivotaan -paperi. Strategisilla ehdotuksilla annetaan pitkän aikavälin vakaa toimintaympäristö koko ruokaketjun toimijoille.

Visiossa hahmotellaan tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2027 jälkeiselle ajalle.

Komission visio seurailee hallitusohjelmamme sävyä, eikä ihme, sillä Suomen vaikuttamistyö näkyy paperissa vahvasti. Samoin näkyy se, että komissio on vaihtunut.

EPP-komissaari Christophe Hansen on tekemässä vahvaa ryhtiliikettä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Ruuantuotannon alleviivaaminen, maatilojen taloudellisen elinvoimaisuuden edistäminen ja koko ruokaketjun kilpailukyvyn ja kestävyyden parantaminen ovat sen keskeisiä tavoitteita.

EU:ssa on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä kaksi isoa teemaa: turvallisuus ja kilpailukyky. Visio linkittää maatalous- ja ruokasektori molempiin. Globaali turvallisuus- ja kauppapoliittinen tilanne suorastaan alleviivaavat sitä, että maatalous ja ruoka, kalastus mukaan lukien, ovat EU:n strategisia sektoreita.

Samoin elinvoimainen maaseutu, erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, on turvallisuustekijä. Visio tunnistaa maaseudun ja rannikkoalueiden elinvoiman tärkeyden.

Ruoka on myös osa EU:n kilpailukykyä, merkittävä työllistäjä ja vientiala. Viljelijät, kalastajat ja elintarvikeyritykset ovat innovaattoreita ja kasvun luojia.

Ympäristö- ja ilmastotoimissa tavoitteena on uusien sääntöjen sijaan luoda viljelijöille kannusteita, aivan kuten olemme esittäneet. Komissio on ottanut mukaan työlistalleen myös esiin nostamamme ravinnekierrätyksen ja maatilojen biokaasutuotannon edistämisen.

EU:n ja tuontimaiden epätasainen kilpailuasetelma tunnistetaan, ja siihen etsitään ratkaisuja esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja kasvinsuojeluaineiden osalta.

Kaikkeen edellä mainittuun liittyy vahvasti vision ehkä keskeisin viesti: alan mainen ja vetovoima on palautettava. Tarvitsemme uusia nuoria yrittäjiä alalle.

Jos siinä ei onnistuta, voimme unohtaa EU:n ruokaturvan pitkällä aikavälillä. Käytössä ollut suomalainen luopumistukijärjestelmä kiinnosti selvästi komissaaria hänen vierailullaan.

Monessa kohtaa visiota korostuu jäsenmaiden oma vastuu, mikä on EU:n toimivallan huomioon ottaen ymmärrettävää. Visiossa varoitetaan ilmiöstä, jossa jäsenmaa lisää kansallista sääntelyä EU-byrokratian päälle. Meillä ilmiö kulkee nimellä Suomi-lisä. Olemmekin pyrkineet tämän hallituksen aikana pitäytymään EU-säädösten toimeenpanossa minimitasolla.

Seuraavaksi odotamme komissiolta maatalouspolitiikan yksinkertaistamispakettia, joka on kauan kaivattua jatkoa ennen EU-vaaleja annettuun esitykseen.

Ratkaisevaa on tulevan kauden yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva esitys. Tärkeintä on päätös kesällä annettavasta esityksestä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Ilman rahoja paraskin visio on savolaisittain sanottuna ”herrojen huaveilua.”