Lukijalta: Elintarvikeketju ei muutu reilummaksi ilman sääntelyä

Elintarvikemarkkinalain muutoksessa on kyse vastuullisuudesta. Vastuullisuus tarkoittaa, että jokainen ketjun toimija sitoutuu siihen, että jokainen ketjun toimija pystyy toimimaan kannattavasti.

Kaikilla kauppaketjuilla on vastuullisuusohjelmat.

Yhteistä Keskon, S-ryhmän ja Lidlin vastuullisuusohjelmille on, ettei suomalaista maataloutta mainita lainkaan osana elintarvikeketjua ja suomalaisen ruoan raaka-aineen ainoana mahdollisena tuottajana.

Jo tämä kertoo, että ilman tiukempaa lainsäädäntöä ei ruuan tuottajan asema Suomessa parane.

Huoltovarmuus on osa vastuullista elintarvikeketjua. Huoltovarmuutta ei ole ilman koko ketjun kattavaa vastuullista toimintaa, joka mahdollistaa ruoan raaka-aineen kannattavan tuottamisen.

Kattava määrä kauppapaikkoja ja toimivat tietojärjestelmät ovat tärkeitä, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, jos ei ole mitään, mitä laittaa kaupan hyllyyn kuluttajien ostettavaksi.

Kananmunatilanne on tästä hyvä esimerkki – munia ei saa myytäväksi, jos ei ole valmis niistä maksamaan hintaa, jolla niitä kannattaa tuottaa.

Aito kuluttajaosuuskunta on sellainen, jolla on tavaraa hyllyssä kuluttajien ostettavaksi. Tyhjistä hyllyistä tulee mieleen aivan jokin muu talousjärjestelmä. Sitä ei varmaan kukaan meille halua.

Kaupan edustajia ei voi johdonmukaisuuden puutteesta moittia. Kauppa on vastustanut kaikkia ruokaketjun epätasapainoa korjaavia esityksiä. Näin se toimi jo viime vaalikaudella, ja niin se tekee myös nyt. Yksikään aiempi lakimuutos ei ole kuitenkaan heikentänyt kaupan tulosta.

Päinvastoin – ruokakauppa on erittäin kannattavaa Suomessa. Se on varma keino tehdä rahaa.

Elintarvikemarkkinalain uudistaminen on välttämätöntä. Samaan aikaan tarvitaan kilpailulakiin muutoksia, jotta se ei toimi pelkästään kaupan aseman turvaajana.

Oikea kilpailulaki on sellainen, joka turvaa suomalaisen ruuan saannin myös pitkällä aikavälillä.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)