• Lukijalta: Eurosta on tullut Suomelle taloudellinen kahle

    Tarvitsemme rehellistä keskustelua yhteisvaluutan eduista ja haitoista, kirjoittaa Kimmo Kautio.
    Euroja.
    Euroja. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Mielipide|Politiikka
    12.8.202516:45
    Lukijalta
    Kimmo Kautio

    Euro ei ole ollut Suomelle menestystarina. Se on vienyt meiltä keskeisen talouspoliittisen välineen – oman valuutan. Ilman sitä Suomi on menettänyt mahdollisuuden reagoida joustavasti talouskriiseihin.

    1990-luvun lama opetti meille, kuinka tärkeää valuuttakurssin joustavuus on. Markan kellutus auttoi pysäyttämään syöksykierteen ja elvyttämään vientiä. Euroon siirtyminen puolestaan palautti meidät tilanteeseen, jossa sopeutuminen tapahtuu työntekijöiden selkänahasta: palkkojen alennuksin, lomautuksin ja leikkauksin.

    Yhteisvaluutta ei ota huomioon jäsenmaidensa erilaisia talouksia. Suomi pelaa samoilla säännöillä kuin Saksa – mutta täysin eri pelikentällä. Tuloksena on vaimea talouskasvu, kilpailukyvyn heikkeneminen ja krooninen velkaantuminen. Suomalainen ostovoima laahaa jäljessä, eikä vienti vedä.

    Euron takana ei ole valtiota, mutta se edellyttäisi yhteistä talous- ja veropolitiikkaa. Tie vie kohti liittovaltiota, jota suomalaiset eivät ole koskaan demokraattisesti hyväksyneet. Elpymisrahasto ja yhteinen velka ovat tästä huolestuttavia esimerkkejä: vastuita kasautuu, vaikka päätösvalta karkaa yhä kauemmas.

    Meille on kerrottu, että euro tuo vakautta ja matalat korot. Samalla on vaiettu sen kääntöpuolista – menetetystä kasvusta, kutistuvasta liikkumavarasta ja talouspolitiikan halvaantumisesta. Suomi ei ole nähnyt aitoa kasvua vuosiin.

    Tarvitsemme rehellisen keskustelun: mikä on euron hinta ja onko se kansallisen etumme mukainen? Yhteisvaluutta ei saa olla itseisarvo. Suomen talouden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on aika pohtia vaihtoehtoja – mukaan lukien paluuta omaan valuuttaan.

    Kehotan tukemaan Paavo Väyrysen kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

    Kimmo Kautio

    Hämeenlinna

    Lisää aiheesta
    • Eduskunnan täysistunto. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Talouden tilan korjaaminen vaatii tosiasioiden tunnustamista – eduskunta ja työmarkkinajärjestöt eivät ole niistä välittäneet

    • Italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni on ollut yksi innokkaimmista löysempien taloussääntöjen ja yhteisvelkaan perustuvan suvereniteettirahaston edistäjistä EU:n komissiossa.

      Politiikka ja talous | Orpon hallituksen syliin rysähtää heti hankala EU-kysymys: Pitääkö suostua yhteisvelkaan, jotta Kreikka saa tuulimyllyjä?

    • Suomen vaikuttaminen EU:n maa- ja metsätalouspolitiikkaan on oltava strategista, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa linjaa.

      Metsiensuojelu | Suomen on viimeistään nyt luovuttava mallioppilasasenteestaan

    Artikkelin aiheet
    euro
    suomen talous
    yhteisvaluutta
    Paavo Väyrynen
    kansanäänestys
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa