Lukijalta: Droonitutkimus ratkoo maa- ja metsätalouden haasteita tarkan paikkatiedon avulla

Jarno Limnell toi esiin kirjoituksessaan 27.2. droonien mullistavaa vaikutusta yhteiskunnassa ja Suomen mahdollisuuksia kehittyä droonien johtavaksi hyödyntäjäksi.

Tutkimuksen näkökulmasta kehitys näyttää lupaavalta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on tehnyt tieteellistä tutkimusta droonien parissa jo 20 vuotta ja edustaa alan kansainvälistä huippua.

Droonitutkimus tuo hyötyjä lukuisilla yhteiskunnan alueilla Suomessa. Näihin lukeutuvat myös maa- ja metsätalous.

Metsätaloudessa tutkimus on tuonut droonit osaksi datan keruuta. Keskeisenä aiheena on metsätuhojen ennaltaehkäisy. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kirjanpainajan valtaamat yksittäiset puut pystytään löytämään ennen laajempaa leviämistä.

Autonomisesti navigoivat droonit voivat tarjota myös ratkaisuja taimikoiden suojelemiseksi hirvituhoilta. Konenäköön perustuen drooni tunnistaa taimet ja valitsee yksilöt, jotka kannattaa ruiskuttaa ekologisella torjunta-aineella.

Drooneja ja tekoälyä voidaan soveltaa metsäpalojen tilannetiedon hankkimiseen ja tukena sammutusoperaatioissa.

Maataloudessa ajankohtaista tutkimusta edustaa Suomeen leviävien rikkakasvien torjunta. Droonien käyttöä tutkitaan myös puhdaskauraviljelmillä. Tutkijat kehittävät menetelmää, jolla maanviljelijä voi mobiililaitteella tunnistaa ja paikantaa vierasviljat.

Tutkimuksen ohella tärkeänä droonien menestyksen edellytyksenä on paikkatieto, jota kaikki satelliittipaikannusta käyttävät teknologiat älypuhelimista metsäkoneisiin tarvitsevat toimiakseen.

Jotta paikannus toimii Suomessa moitteettomasti, tarvitaan Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa. Sen toiminnasta vastaa Maanmittauslaitos. Metsähovin ympärivuorokautiset havainnot ovat välttämättömiä, jotta paikkatieto ja paikannus on ajantasaista ja luotettavaa Suomessa.

Tälle vahvalle perustalle tulevaisuuden drooniratkaisuja on hyvä rakentaa.

Eija Honkavaara

TkT, tutkimusprofessori

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus