• Asiantuntijalta: Suomen seuraava menestystarina nousee taivaalle

    Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta drooniteknologian johtavaksi maaksi, kirjoittaa kansanedustaja, sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.). ”Erityisen merkittävä mahdollisuus Suomelle on droonien hyödyntäminen maataloudessa.”
    Maatalousdrooni tositoimissa. Kuvituskuva.
    Maatalousdrooni tositoimissa. Kuvituskuva. Kuva: Jussi Knaapi
    Mielipide|Tekniikka
    27.2.202609:00
    Yliö
    Jarno Limnell

    Droonit eivät ole enää tulevaisuuden teknologiaa vaan tämän päivän infrastruktuuria. Miehittämätön ilmailu muuttaa turvallisuutta, logistiikkaa, teollisuutta, maataloutta ja koko yhteiskunnan toimintaa samaan tapaan kuin internet aikanaan muutti tiedonvälityksen.

    Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta drooniteknologian johtavaksi kehittäjäksi ja hyödyntäjäksi sekä rakentaa sen varaan uutta talouskasvua.

    Suomen keskeinen vahvuus on korkeatasoinen osaaminen. Meillä on vahvaa tutkimusta autonomisista järjestelmistä, tekoälystä, sensoriteknologiasta, tietoliikenteestä, paikannuksesta ja kyberturvallisuudesta. Juuri nämä muodostavat miehittämättömän ilmailun ytimen.

    Yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset kehittävät ratkaisuja autonomiseen navigointiin, reaaliaikaiseen datankäsittelyyn ja turvalliseen tiedonsiirtoon myös tilanteissa, joissa satelliittipaikannus ei ole käytettävissä. Näiden osaamisalueiden yhdistelmä tekee Suomesta kansainvälisesti kilpailukykyisen toimijan nopeasti kasvavalla alalla.

    Suomessa on myös vahva teollinen perusta droonien kehittämiselle ja valmistukselle. Elektroniikka-, ohjelmisto- ja puolustusteollisuuden osaaminen mahdollistaa miehittämättömien järjestelmien suunnittelun, tuotannon ja integroinnin osaksi laajempia järjestelmiä. Samalla kehittyy koko arvoketju komponenteista ohjelmistoihin ja datapalveluihin.

    Droonit eivät ole vain laitteita vaan tiedon keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen välineitä, jotka synnyttävät uusia liiketoimintamalleja ja palveluita.

    Erityisen merkittävä mahdollisuus Suomelle on droonien hyödyntäminen maataloudessa. Maatalousdroonit mahdollistavat tarkkuusviljelyn, jossa peltojen kuntoa, ravinnepitoisuuksia ja kasvuston kehitystä voidaan seurata tarkasti ja reaaliaikaisesti. Tämä vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, parantaa satoja ja tukee kestävää ruoantuotantoa.

    Lisää aiheesta
    • Lumihometta torjuttiin maatalousdonen avulla syysvehnälohkolla marraskuussa Loimaalla.

      Maatalouskoneet | Maatalousdrone ensimmäistä kertaa lumihomeen kimpussa Loimaalla

    Samalla syntyy uutta vientikelpoista teknologiaa ja palveluosaamista. Suomessa kehitetyt ratkaisut vastaavat erityisesti pohjoisten olosuhteiden haasteisiin, mikä tarjoaa kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.

    Droonien käyttö laajenee nopeasti myös infrastruktuurin valvontaan, energiaverkkojen tarkastuksiin, pelastustoimintaan, rajaturvallisuuteen, logistiikkaan ja ympäristön seurantaan. Pitkät etäisyydet, vaativa ilmasto ja harva asutus tekevät Suomesta erinomaisen kehitys- ja testausympäristön teknologialle, jonka on toimittava luotettavasti kaikissa olosuhteissa. Se, mikä toimii Suomessa, toimii yleensä myös muualla maailmassa.

    Suomessa on tunnistettu miehittämättömän ilmailun strateginen merkitys. Kansallinen droonistrategia korostaa alan kasvupotentiaalia, turvallisuutta, innovaatioita ja yhteistyötä. Sen keskeinen viesti on selvä: drooniala voi muodostua Suomelle merkittäväksi teknologiseksi ja taloudelliseksi vahvuudeksi, jos kehitystä tuetaan johdonmukaisesti.

    Menestys tällä alalla ei kuitenkaan synny yksittäisten toimijoiden varassa. Se edellyttää laaja-alaista yhteistyötä koko yhteiskunnassa.

    Tarvitaan ennakoivaa ja mahdollistavaa lainsäädäntöä, joka tukee innovaatioita ja varmistaa turvallisen toimintaympäristön. Tarvitaan yritysten investointeja ja kykyä skaalata ratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Tarvitaan koulutusjärjestelmä, joka tuottaa osaajia autonomisiin järjestelmiin, ilmailuteknologiaan ja datatalouteen. Lisäksi tarvitaan testausalueita ja kokeiluympäristöjä, joissa uusia ratkaisuja voidaan kehittää ja validoida todellisissa olosuhteissa.

    Se, mikä toimii Suomessa, toimii yleensä myös muualla maailmassa.

    Suomen vahvuus on perinteisesti ollut kyky rakentaa toimivia ekosysteemejä, joissa julkinen sektori, tutkimus ja yritykset toimivat yhdessä. Sama toimintamalli voi nostaa Suomen miehittämättömän ilmailun edelläkävijäksi.

    Kyse ei ole vain teknologiasta vaan strategisesta valinnasta rakentaa uutta kasvua, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisätä kilpailukykyä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

    Droonit ovat seuraava suuri teknologinen murros. Suomella on osaaminen, olosuhteet ja yhteistyökyky nousta sen kärkeen. Nyt tarvitaan yhteinen tahtotila tehdä miehittämättömästä ilmailusta yksi Suomen tulevan menestyksen kulmakivistä.

    Jarno Limnell

    kansanedustaja (kok.), sotatieteiden dosentti

    Lisää aiheesta
    • Vectorin järeällä dronella korjataan jopa puita jyrkiltä vuoristorinteiltä. Drone jaksaa nostaa 180 kilon kuorman.

      Maatalouskoneet | Maatalousdronet entistä isompia ja halvempia

      Tilaajalle
    • Maatalousdronen esittelyä Dronefarmi-hankkeen tilaisuudessa Mikkelissa 2.7.2025.

      Tekniikka | Yliö: Voiko uusi droneteknologia mullistaa viljelyn arjen?

    Artikkelin aiheet
    drooniteknologia
    Suomi
    maatalous
    autonomiset järjestelmät
    teknologinen kehitys
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle