Lukijalta: Luontopaneeli katsoo kokonaisuutta suomalaisten yhteisen edun näkökulmasta

Hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdollista turvata vain sovittamalla yhteiskunnan toiminta luonnon kantokyvyn rajoihin. MTK:n metsäjohtaja Mäki-Hakola esittää (MT 4.6.) huolia hakkuiden maltillistamisen taloudellisiin vaikutuksiin ja metsänomistajien oikeuksiin liittyen.

Luontopaneelin suositusten lähtökohtana on kokonaiskestävyys, kestävyysmurrosta tukevien uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen sekä oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Keinoiksi tarjotaan sekä lainsäädännöllisiä että markkinapohjaisia ratkaisuja.

Esimerkiksi ekosysteemitilinpito tekee luonnon arvon näkyväksi kansantaloudessa, tukien uudelleenkohdentaminen ohjaa investointeja kestävämpään suuntaan ja luonnonarvomarkkinat sekä kompensaatiot rakentavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia – myös metsänomistajille.

Lukuisten tutkimusten viesti hakkuiden maltillistamisen tarpeesta on selvä: Suomen ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman hiilinielujen vahvistamista, eikä uhanalainen metsälajisto voi elpyä ilman metsienkäyttötapojen muutosta.

Luontopaneelin ehdotus maakuntakohtaisesta kestävästä hakkuutasosta tukisi luonto- ja ilmastotavoitteiden toteutumista kaikkialla Suomessa. Samalla käytännön ohjauskeinojen valinta vaatii huolellista taloudellisten vaikutusten ja oikeudenmukaisuusnäkökulmien tarkastelua.

Hakkuumäärät ovat useissa maakunnissa ylittäneet jopa puuntuotannollisesti kestävät rajat, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta, hiilinieluja sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja taloudellisen toimeentulon edellytyksiä – ja uhkaa pidemmällä tähtäimellä myös metsäalan omia toimintaedellytyksiä.

Biotalous voi tuoda tärkeitä ratkaisuja kestävyysmurrokseen, mutta sen pitää olla kestävää. Metsäsektorin kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi arvonlisän luominen on keskeistä: vähemmästä määrästä puuta pitäisi saada aikaan enemmän ja parempaa.

Aiheuttaja maksaa -periaatteen avulla voidaan hillitä luontohaittoja ja kohdistaa kustannuksia toimijoille, jotka ovat vastuussa luonnon tilan heikentämisestä ja hyötyvät siitä. Periaatteelle on laajaa kannatusta: vuoden 2025 luontobarometrin vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset. Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joiden avulla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille.

Lopulta kyse on siitä, millaisin reunaehdoin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi voidaan turvata kokonaisuutena. Talous, ilmasto ja luonto eivät asetu vastakkain, vaan muodostavat keskinäisriippuvaisen kokonaisuuden, jonka tasapaino määrittää pitkän aikavälin kehityksen suunnan.

Janne Kotiaho

Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja

Jyväskylän yliopiston ekologian professori