EU-tupo työn alla – puolueiden yhteistyökykyä testataan nyt tosissaan

EU:n seitsemän vuoden budjetin valmistelu on nyt täysillä käynnissä. Vuosien 2028–2034 määrärahakehystä on valmisteltu jo pidemmän aikaa. Unionin rahojen iso jako tapahtuu seitsemän vuoden välein ja vuosittaisessa budjetissa normaalioloissa liikkuu pikemminkin satoja miljoonia kuin satoja miljardeja.

Seitsemän vuoden tuleva budjettikehys ohjaa vähintäänkin 1500 miljardin varojen käyttöä lähivuosina. EU-budjetti on pitkään ollut noin prosentin EU-maiden kansantalouksista. On ilmeistä, että tämä prosentti väistämättä jatkossa hiukan nousee, sillä EU:n panosta kaivataan uusilla alueilla, kuten turvallisuudessa ja kilpailukyvyssä.

Suomen pitää olla juuri nyt äärimmäisen tarkkana ja aktiivisena. Suomelle erityisen merkityksellisiä tässä taistelussa ovat maatalous ja aluekehityksen rahat. Maatalous ja aluekehitys vastaavat yhteensä lähes kahta kolmasosaa EU-budjetin rahoista. Suomella on paljon saantia myös tutkimuksen Horisontti-ohjelmasta. Ja uusia Suomelle tärkeitä asioita ovat satsaukset turvallisuuteen ja Euroopan kilpailukykyyn. Itä-Suomen ja koko EU:n itärajan tarpeiden pitäisi näkyä suoraan myös tulevassa rahanjaossa, kuten EU-parlamentin sosialidemokraatit ovat jo pitkään esittäneet.

Komission julkilausutuissakin suunnitelmissa on jo pitkään haettu EU-talouden mullistusta. Maatalous ja aluekehitys, sosiaalirahasto, tutkimus – kaikki rahat yhteen laariin ja uusjakoon. Tämä on herättänyt erityisesti EU-parlamentissa paljon huolenaihetta siitä, mitä erityisesti maataloudessa ja aluekehityksessä tulee tapahtumaan. Parlamentin Eurooppa-myönteiset ryhmät ovat kukin vuorollaan ja myös yhdessä sanoneet, ettei parlamentti tule hyväksymään ehdotuksia maatalouden tai aluekehityksen ohjelmien alasajosta.

Parlamentin epäluottamuslauseäänestyksen edessä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui perääntymään budjettileikkauksissa. Puheenjohtaja teki merkittäviä myönnytyksiä, jotka ovat turvaamassa maatalouden, aluekehityksen ja sosiaalisen kehityksen tulevaisuutta. Keskeiset ohjelmat tulevat siis mitä ilmeisemmin säilymään, mutta ohjelmien rahoitustasosta ei ole mitään takeita.

Ensi viikko on totuuden hetki: komissio julkaisee seitsemän vuoden budjettiesityksensä. Tähän ehdotukseen jokainen kynnelle kykenevä on pyrkinyt vaikuttamaan jo etukäteen. Julkistuksen jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden välillä sekä parlamentin ja jäsenmaiden kesken. On hyvin mahdollista, että neuvottelut venyvät pitkälle vuoteen 2027.

Suomessa edessä on huhtikuun 2027 eduskuntavaalit. Pääministeri Orpon kannattaisi nyt seurata aikaisemman pääministeri Sipilän esimerkkiä ja koota puolueet yhteen hakemaan yhteistä linjaa edessä oleviin EU-tupokeskusteluihin. Jotta Suomi vaikuttaa tuloksekkaasti, maalla pitäisi olla sama linja nykyisen ja uuden hallituksen aikana. Puolueiden yhteistyökykyä testataan nyt tosissaan meille tärkeissä hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työllisyyden asioissa.