Petäistö: Yhtään vanhaa puutaloa ei saa enää purkaa!

Siinä, missä muualla Euroopassa vanhat rakennukset ovat aina olleet arvossaan, Suomessa jopa harvojen jäljellä olevien käytön kanssa pähkäillään. Osa niistä puretaan, vaikkei yhdenkään purkamiseen olisi varaa maassa, jonka hallussa on surullinen Euroopan ennätys: Suomen rakennuskannasta vain kolme prosenttia on vanhempaa kuin 1900-luvulta.

Tuhoamalla vanhat kylät ja kaupungit jätämme jälkipolville oudon kuvan Suomen menneisyydestä ja olemme menettäneet suuren matkailuvaltin.

Jälleen kerran istuin alkuviikosta Strasbourgin Lohkäsin pöydässä herkuttelemassa alsacelaisen keittiön parhaista antimista Strasbourgissa. Aterian päätteeksi otin vielä alueen ylpeyttä, munster-juustoa, joka tuodaan pöytään asianmukaisesti kuminansiemenien kanssa.

Siinä istun upean keskiaikaisen rakennuksen uumenissa ihaillen kaunista, huolellisesti entisöityä kaakeliuunia, vanhan viinituvan ylpeyttä ja nauttien paikan tunnelmasta.

Vinstub, alsacelaisten viinitupa, on sama kuin pariisilaisten bistro ja lontoolaisten parhaat pubit. Kunnon kotiruoka on kunniassaan ja maut kohdallaan. Kun illan pimetessä saapuu kaupunkiin, tietää, että vinstubien kutsuvien ikkunoiden ruutuverhojen takaa löytyy aina tunnelmaa ja konstailematonta kotiruokaa.

Jos haluaa mennä Strasbourgin 1400-luvulla rakennetun komean Kammerzellin yläkertaan nauttimaan sen kuuluisaa choucroute aux trois poissons, kolmen kalan hapankaaliannosta, saa pöytää jonottaa. Kun mustanpuhuvan, taidokkaasti koristellun puurakennuksen sisällä paikkaan pääsee viimein nousemaan jykeviä kiviportaita, huomaa molemmin puolin portaita maailmantähtien, valtionpäämiesten ja rokkikukkojen valokuvat omistuskirjoituksilla paavista Bill Clintoniin.

Näitä aarteita löytyy eurooppalaisista kylistä ja kaupungeista täynnä tunnelmaa ja mielenkiintoisia tarinoita. Rauniotkin on käytetty hyväksi, ja niistä on tehty houkuttelevia paikkoja, joissa viihtyvät niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin. Monilla paikkakunnilla kunnat entisöivät vanhat rakennukset ja vuokraavat ne parhaille yritysideoille.

Sillä samalla 1960-luvulla, jolloin Suomen kylien ja kaupunkien tuho jylläsi pahimmillaan, tekivät Strasbourgin kaupunginisät kauaskantoisen päätöksen pelastaa 700 kesiaikaista rakennusta kaupungin pahamaineisessa Petit Francessa.

Kauheassa kunnossa olevat rötisköt löyhkäävässä nahkurien tyyssijassa, jossa eläinten nahat työstettiin kaupunginosan kanavissa, olisi Suomessa pantu maan tasalle ja korvattu pikavoitot silmissä tylsillä laatikoilla, joihin yksikään turisti ei eksy.

Tänä päivänä Strasbourgin ihastuttava Petite Francen idylli, jossa ristikkokoristeiset rakennukset roikkuvine pelakuineen heijastuvat kanavien veteen, on kuin satukirjasta. Sen on huomannut Unescokin ja ottanut sen maailmanperintökohteekseen. Eikä yllätys ole sekään, että ihastuttava Strasbourg kuuluu Euroopan kymmenen suosituimman kaupunkimatkakohteen joukkoon.

Muualla Euroopassa kaikki pommituksilta säilyneet kylät ja kaupungit on aina säilytetty ja entisöity. Uusi on rakennettu vanhan keskustan liepeille ja ulkopuolelle. Jostakin käsittämättömästä syystä Suomessa vanhat keskustat on purettu ja uusi rakennettu niiden paikalle. Juuri ne vanhat puutalomme ovat kuitenkin muille erilaisia ja eksoottisia. Yhtään niistä ei saa enää purkaa!

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.